Maailman velkaongelman ratkaisemisen puolesta kampanjoiva brittiläinen Jubilee Debt Campaign julkaisi tammikuussa raportin, jossa se numeroiden valossa oikoo väärinkäsityksiä Kreikan velasta.
Raportin keskeinen päätelmä on se, ettei ”pelastuspaketeilla” pelastettu tavallisia kreikkalaisia, vaan holtittomasti lainaa antaneita pankkeja.
Troikan eli EU:n komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ensimmäinen pelastuspaketti Kreikalle sorvattiin vuonna 2010. Tuolloin Kreikka oli velkaantunut pankeille ja laajemmin finanssisektorille 310 miljardia euroa.
Yksityisten pankkien ongelmat siirrettiin veronmaksajille.
Vuoden 2014 loppuun mennessä Troikka oli pelastuspaketeilla lainannut Kreikalle 252 miljardia euroa.
Tuosta rahasta 232,9 miljardia oli mennyt muuhun kuin kreikkalaisten auttamiseen. Eniten eli 149,2 miljardia oli käytetty alkuperäisten velkojen lyhennyksiin ja korkoihin. 48,2 miljardia meni kreikkalaisten pankkien pelastamiseen vuoden 2012 velkaleikkauksen jälkeen, ja 34,5 miljardia samassa yhteydessä ulkomaisille yksityissektorin lainoittajille tarjottuihin ”houkuttimiin”.
Kaikista pelastuspakettien rahoista siis vain 19,1 miljardia eli reilusti alle 10 prosenttia käytettiin kriisin keskellä elävien kreikkalaisten auttamiseen.
Kaiken pelastamisen tuloksena Kreikan velka oli viime vuoden lopussa 317 miljardia euroa, siis nimellisarvoltaan suurempi kuin vuonna 2010. Alussa Kreikka kuitenkin oli velkaa lähes yksinomaan yksityisille rahoituslaitoksille, mutta nyt 78 prosenttia velasta on julkiselle sektorille.
Jubileen päätelmä onkin, että operaatioilla pelastettiin yksityiset pankit ja siirrettiin niiden ongelmat veronmaksajien kontolle. Pääosa siitä on euroalueen veronmaksajien harteilla, mutta IMF:n kautta myös muiden maiden.
Aiheesta enemmän perjantaina 6.2. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.