Satiirilehti Charlie Hebdoon viime viikolla tehty terrori-isku keräsi valtavan joukon mielenosoittajia sananvapauden puolesta Ranskan kaupunkeihin. Suurin marssi oli sunnuntaina Pariisissa.
Ensimmäisillä riveillä Ranskan presidentin François Hollanden ympärillä oli solidaarisuuttaan osoittamassa useita kymmeniä ulkomaisten valtioiden edustajia.
Esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestö (Reporters Sans Frontières eli RSF) huomautti, että joukossa oli monia raskaan luokan sananvapauden kahlehtijoita.
Sananvapautta oli puolustamassa esimerkiksi toimittajia vangitseva Egypti.
”Meidän olisi osoitettava solidaarisuuttamme Charlie Hebdolle unohtamatta maailman muita ’charlieita’”, sanoi RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire.
RSF on listannut 180 maata sananvapauden asteen perusteella. Heikoimmin menestyy Pariisin mielenosoittajista suurlähettiläs Mohammed Ismail Al-Sheikhin edustama Saudi-Arabia, jonka listasijoitus on 164. Siis vain 16 maassa on sananvapauden tila vielä kehnompi.
Hyvin ei mene ulkoministeri Sameh Shoukryn edustamalla Egyptilläkään. Sen listasijoitus on 159.
Pariisissa näyttäytyivät myös Turkki (sijoitus 154.), Venäjä (148.), Jordania (141.), palestiinalaishallinto (138.), Ukraina (127.), Mali (122.), Algeria (121.), Arabiemiraatit (118.), Gabon (98.) ja Israel (96.).
Sijoitukset ovat viime vuoden listalta, jolla Suomi oli ykkönen. Tämän vuoden lista julkaistaan myöhemmin tammikuussa.
Toimittajien vangitsijoita
Osa valtioiden edustajista oli hankkimassa kyseenalaisessa maineessa olevalle maalleen ansiotonta arvonnousua.
Egyptissä toissa kesänä vallan kaapannut hallitus on vanginnut tuhansia vastustajiaan ja uhkaa monia kuolemantuomiolla. Vangittujen joukossa on 16 toimittajaa, mikä on neljänneksi eniten maailmassa.
Kolme al-Jazeeran toimittajaa on istunut joulukuusta 2013 lähtien egyptiläisessä vankilassa tuomittuna ”väärien tietojen levittämisestä ja ”terrorijärjestön jäsenyydestä”.
Vallan legitimoimiseksi järjestetyistä presidentinvaaleista huolimatta Egypti on käytännössä sotilasdiktatuuri.
Turkkia edusti pääministeri (paperilehdessämme virheellisesti ulkoministeri) Ahmet Davutoglu. Myös Turkki on kunnostautunut toimittajien vangitsijana. Syytteessä on esimerkiksi 70 toimittajaa, jotka ovat penkoneet presidentti Recep Tayyip Erdoganin lähipiirin korruptiota.
Venäjän puolesta marssi ulkoministeri Sergei Lavrov. Venäjällä kaikki merkittävä sähköinen viestintä ja suurin osa painetusta sanasta on hallituksen kontrollissa. Toimittajia on vangittu arveluttavilla perusteilla.
Jordaniaa edustivat naistenlehtien suosikit kuningas Abdullah ja kuningatar Rania. Jordaniassa tuomittiin äskettäin kirjailija 15 vuodeksi vankeuteen kuninkaan loukkaamisesta. Sananvapauden rajoittaminen on ulotettu tiukasti myös internetiin.
Tapaus Netanjahu
Aivan lähellä Hollandea marssi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu. Hänen läsnäolonsa nostatti monilla karvat pystyyn, koska arvostelijoiden mielestä Israel harjoittaa valtioterroria.
Lähi-idän ainoaksi demokratiaksi itseään kutsuva Israel sijoittuu puolenvälin huonommalle puolelle myös RSF:n sananvapauslistalla.
Useat israelilaiset tiedotusvälineet kertoivat, että Hollande olisi alun perin halunnut pitää Netanjahun poissa Pariisista, koska hänen saapumisensa pelättiin aiheuttavan eripuraa. Ranskan hallituksen esittäessä kutsuja toive esitettiin Netanjahulle.
Epävirallisesti Netanjahun pelättiin myös käyttävän vierailua hyväkseen Israelin vaalikampanjassa. Israelissa pidetään ennenaikaiset vaalit 17. maaliskuuta.
Israelin median mukaan Netanjahu oli aluksi suostunut pyyntöön, mutta muuttanut mieltään, kun oli kuullut, että yhtä lailla vaalikampanjaa käyvät ulkoministeri Avigdor Lieberman ja talousministeri Naftali Bennet aikovat osallistua.
Kun Netanjahu oli ilmoittanut päätöksensä Ranskalle, Hollande päätti kutsua myös palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin.
Närää syntyi myös siitä, keitä ei osallistunut. Erityisesti Ranskassa pahoitettiin mieli siitä, että Yhdysvaltoja ei edustanut korkeampi taho kuin maan Ranskan-suurlähettiläs Jane Hartley.
Barack Obaman hallitus vetosi aluksi siihen, että korkean tason edustaja olisi tarvinnut koko marssin sotkevat turvajärjestelyt. Myöhemmin hallitus käytännössä myönsi tehneensä arviointivirheen.
Farssin piirteitä
Kunnioitettava kansalaismarssi sai terävimmän kärkensä myötä jopa farssin piirteitä. Brittilehti The Independent todisti yläviistosta otetun valokuvan avulla, että silmäätekevät eivät tosiasiassa olleet lähelläkään tavallisia marssijoita.
Valtiojohtajat ja muu eliitti oli eristetty omaksi saarekkeekseen, josta oli turvallisuussyistä pitkä välimatka muihin mielenosoittajiin.
Ranskassa kiinnitettiin huomiota siihen, että aluksi taaemmaksi sijoitettu entinen presidentti Nicolas Sarkozy tunki itsensä rivi riviltä kuvattavaksi etummaiseen riviin. Sarkozy on tehnyt paluun politiikkaan ja aikoo pyrkiä uudelleen presidentiksi.
Ortodoksijuutalainen israelilaislehti HaMevaser photoshoppasi kaikki naiset pois marssijoiden etujoukosta.