Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenko ei ole viime aikoina nostattanut suuria otsikoita, mutta hän on pikku hiljaa taas vaihtanut retoriikkaansa.
Lukašenko tapasi viime viikon lopulla Venäjän presidentin Vladimir Putinin IVY-maiden huippukokouksessa, mutta arvosteli muutamaa päivää aikaisemmin selväsanaisesti Venäjän politiikkaa.
Kazakstanilaiselle tv-kanavalle antamassaan haastattelussa Lukašenko tuomitsi pyrkimykset muuttaa valtioiden rajoja Euroopassa. Hänen mukaansa ei ole näkyvissä loppua, jos rajoja ryhdytään siirtämään historiaan perustuvien vaatimusten pohjalta.
Euraasian talousunioni aloittaa toimintansa 1.1.2015.
Lukašenkon mukaan lopulta myös Venäjä katoaisi, kun mongoli- ja tataarivaltakunnat alkaisivat vaatia keskiaikaisia rajojaan. ”Meidän olisi sitten annettava Mongolialle ja Kazakstanille ja jollekin muulle käytännössä koko Venäjä ja Länsi-Eurooppa ja Itä-Eurooppa, paitsi Valko-Venäjä”, sanoi Lukašenko.
Lukašenko muistutti myös, että Euroopan nykyiset rajat on vahvistettu lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa, joita ei pidä mitätöidä.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Lukašenko arvosteli Venäjän politiikkaa Ukrainan kriisin aikana. Hän on arvostellut Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” kansanäänestyksiä ja ilmaissut tukensa Ukrainan alueelliselle yhtenäisyydelle.
Kazakstan korostaa itsenäisyyttä
Lukašenko on 20 vuotta kestäneellä presidenttikaudellaan monta kertaa peluuttanut Venäjää ja Länsi-Eurooppaa vastakkain.
Nyt lienee ainakin osittain kyse siitä, että Venäjän vetämä Euraasian unioni eli tarkemmin sanottuna Euraasian talousunioni (EEU) on viimeistelyvaiheessa. Sen on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden ensimmäisenä päivänä.
Hanke sai viime viikon torstaina Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän rinnalle neljännen perustajajäsenen, kun Armenia allekirjoitti sopimuksen unioniin liittymisestä.
Venäjän Ukraina-politiikka on varmasti saanut unionikumppanit varpailleen. Myös Kazakstan on korostanut, ettei EEU:sta tule poliittista yhteenliittymää, vaan puhtaasti taloudellinen unioni. Kazakstan korostaa harjoittavansa itsenäistä ulkopolitiikkaa.
Kazakstanissa ei erityisesti riemuittu, kun Putin elokuussa sanoi, ettei kazaheilla koskaan ollut omaa valtiota ja että nykypäivän Kazakstan on vain presidentti Nursultan Nazarbajevin luomus.
Lukašenko puolestaan esitti viime toukokuussa voitonpäivän juhlissa pienen symbolisen eleen, kun hän ensimmäistä kertaa piti puheen venäjän sijasta valkovenäjäksi.
Vuoristo-Karabahin ongelma
Armeniallakin on oma huolenaiheensa. Se on kysymys Armenian Azerbaidžanilta valtaaman Vuoristo-Karabahin asemasta. Mikään maa ei ole virallisesti tunnustanut Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan.
Valmisteltaessa Armenian liittymistä EEU:hun Valko-Venäjä ja Kazakstan vastustivat Vuoristo-Karabahin kuulumista talousunionin piiriin ja halusivat pitää sen tullirajan ulkopuolella.
Nazarbajev sanoi Minskin kokouksen jälkeen, että asiassa on saavutettu ”kompromissi”. Sen sisältöä ei kuitenkaan ole toistaiseksi paljastettu, kertoo Eurasianet.org.