Yhdysvaltoihin pyrkinyt mutta karkotetuksi joutunut hondurasilainen Daniela Díaz, 19, kertoo:
– Lähdin matkaan yhdeksän kuukautta sitten, ja vaikka yritys oli jo toinen, olen kauhuissani näkemästäni.
Tällä kertaa onnistuin pääsemään The Beastin (meksikolainen tavarajuna, jonka katolla siirtolaiset matkustavat) kyytiin, mutta siellä tapahtui hirveitä. Näin, miten naisia raiskattiin ja kuinka ihmissalakuljettajat myivät uhrejaan rikollisjengeille.
On kamalaa katsoa, kun maanmiehiä tapetaan tai jätetään matkan varrelle henkitoreissaan. Olen iloinen kotiinpaluusta, koska olen hengissä, sillä moni muu ei enää ole.
Lähdin matkaan, koska kotona ei ole työtä. Perheeni on hyvin köyhä, aina ei riitä edes syötävää. Meitä on viisi sisarusta, joista minä olen nuorin ja äitini mielestä myös kapinallisin.
Díaz on kotoisin pääkaupunki Tegucigalpan köyhästä slummista. Hän ei aio luovuttaa.
– Yhdysvaltoihin pääsy on unelma, jonka toteutan, vaikka henki menisi, Díaz sanoo ja valmistautuu liftaamaan tai kävelemään yli 300 kilometrin matkan kotiinsa.