Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan VTT Kristi Raikin mukaan Ukrainan kriisin myötä maan kahtiajakautuneisuutta suurennellaan.
– Valitettavan usein on kuullut tämän kriisin aikana, että Ukraina on kahtiajakautunut maa.
Raik sanoo, että venäjän kieli on Ukrainassa käytössä yleisesti. Sitä osaavat melkein kaikki.
– Jotta voisi ymmärtää Ukrainaa valtiona ja kansakuntana, niin pitää ymmärtää, että Ukraina on monietninen kansakunta. Ukrainassa asuu ukrainankielisiä ja venäjänkielisiä ihmisiä.
– Maassa on valtavan paljon kaksikielisiä ihmisiä. Mitään selkeää rajaa näiden etnisten ryhmien välillä ei ole.
Raik itse osaa venäjää, muttei ukrainaa. Hän sanoo, että näiden slaavikielten välillä on vähän samanlainen ero kuin suomen ja viron välillä.
”Kriisi on järkyttävä ja hämmentävä”
Ukrainassa 30 prosenttia väestöstä ilmoittaa ensisijaiseksi kielekseen venäjän. Heistä noin puolet sanoo olevansa etnisesti venäläisiä.
– Kielellinen ja etninen identiteetti eivät määrää Ukrainassa sitä, mikä on poliittinen identiteetti.
Itäisen Ukrainan valtaosin venäjänkielisen väestön ongelmilla ja poliittisella tyytymättömyydellä on Raikin mukaan sosioekonomiset taustat, eivät kielellis-kulttuuriset.
Ukrainassa on luonnollisesti jakautuneisuutta poliittisissa vaaleissa niin, että esimerkiksi omien alueiden ehdokkaita äänestetään.
– Ukrainan edellinen presidentti Viktor Janukovytš oli Itä-Ukrainasta Donetskin miehiä. Hänet äänestettiin valtaan nimenomaan itäisestä Ukrainasta.
Raik sanoo, että Venäjän ja Ukrainan yhteinen historia ja kulttuuriset siteet ovat syvällä maiden suhteiden taustalla.
– Yksilötason siteetkin ovat yli rajojen voimakkaat. On paljon perheitä, joissa perheenjäseniä on molemmissa maissa.
– Siksi tämä kriisi on järkyttävä ja hämmentävä muutos ukrainalaisille, kun maiden ihmiset ovat niin lähellä toisiaan etnisesti ja kulttuurisesti, lähekkäin ja limittyneet ja sekoittuneet.
Asenteet Venäjään jyrkentyneet
Ukrainan väestöstä on Raikin mukaan vain hyvin pieni osa koskaan kyseenalaistanut Ukrainan itsenäisyyttä tai alueellista yhtenäisyyttä.
– Nekin, jotka ovat äänestäneet näitä itäisiä ehdokkaita ja ovat priorisoineet Venäjä-suhteita, kannattavat enimmäkseen Ukrainan itsenäisyyttä ja yhtenäisyyttä. Krimin alue erottuu selkeästi muusta Ukrainasta. Siellä ukrainalainen identiteetti on ollut paljon heikompaa.
Kriisin myötä asenteet Ukrainassa ovat jyrkentyneet Venäjää kohtaan.
Raik tähdentää, että kriittisyys Venäjää kohtaan ei vieläkään tarkoita Ukrainassa venäjänkielisten eikä edes Venäjän venäläisten vastustamista. Arvostelun kohteena on Venäjän hallinto ja sen johtaja presidentti Vladimir Putin.
– Venäjä-vastaisuus ei tarkoita sitä, että Venäjää vastaan oltaisiin etnisin perustein tai kulttuurisesti. Se on nimenomaan poliittista, tämänhetkistä Venäjän politiikkaa ja Putinia vastaan.
Ukraina muistuttaa Naton tärkeydestä
Ukraina ei voi odottaa kiristyneessä sotilaallisessa tilanteessa lännen apua, kun se ei kuulu Natoon.
Kristi Raik sanoo, että Ukrainan kriisi muistuttaa eurooppalaisia Naton tärkeydestä. Se on ennen kaikkea tärkeä Neuvostoliitosta irrottautuneille valtioille.
– Baltiassa on nyt vahva pelko, että jotakin tämän tyyppistä saattaisi tapahtua myös Baltian maissa.
Painajaismaisesti monilla virolaisilla, latvialaisilla ja liettualaisilla on tiedossa se Venäjän ulkopolitiikkaa ohjaava doktriini, jonka mukaan Venäjä on valmis puolustamaan missä tahansa venäjänkielisen väestön oikeuksia.
Virolaistaustainen Raik ei itse näe Virolla tai muillakaan Baltian mailla välitöntä varaa Venäjän suunnalta.
– Baltian maat ovat ihan erilaisessa tilanteessa sekä ulko- että sisäpoliittisesti. Ne ovat EU:n ja Naton jäseniä ja sisäpoliittisesti vakaampia ja paremmin toimivia yhteiskuntia kuin mitä Ukraina on.
Kristi Raikin laajempi haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 29.8. Osta näköislehti Lehtiluukusta.