Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko sanoo Viikkolehden erikoishaastattelussa maansa vajonneen äärioikeiston poliittisen terrorin temmellyskentäksi.
Tästä osoituksena on, että Simonenko joutui itse murhayrityksen kohteeksi.
Poliittinen kaaos Ukrainassa ei osoita rauhoittumisen merkkejä, vaikka maassa pidettiin toukokuun lopulla vaalit, joissa miljardööri Petro Porošenko äänestettiin jo ensimmäisellä kierroksella maan uudeksi presidentiksi.
Ukrainan parlamentissa, Verhovna Radassa, on edelleen voimassa kokoonpano, joka valittiin vuoden 2012 vaaleissa. Niissä Ukrainan kommunistinen puolue sai suurvoiton ja korjasi kaikkiaan 13,2 prosentin kannatuksen.
Kommunistit näyttävät kuitenkin pian joutuvan lähes lainsuojattomiksi omassa kotimaassaan.
Tästä osoituksena on, että puolueen puheenjohtaja, moninkertainen presidenttiehdokas ja kansanedustaja Petro Simonenko joutui hiljattain kohteeksi hyökkäyksessä, jota voi hyvällä syyllä pitää murhayrityksenä. Simonenko oli toukokuun 16. päivä poistumassa tv-lähetyksestä, jossa hän ilmoitti luopuvansa presidenttiehdokkuudesta.
Illan pimeydessä mustiin maskeihin pukeutuneet miehet pakottivat auton pysähtymään, rikkoivat ikkunan ja paiskasivat sisään polttopullon.
– Meidän onnistui kuitenkin heittää se ulos. Miehet olivat (puolisotilaallisen äärioikeistoryhmän) Oikean sektorin tappelijoita, Simonenko kertoo Kansan Uutisten Viikkolehdelle puhelimitse Kiovasta.
Takaa-ajon jälkeen Simonenkon ja hänen seurueensa onnistui ajaa parlamentin pihaan, jossa oli miliisivartio.
– Isku on yksiselitteinen osoitus siitä poliittisen terrorin ilmapiiristä, johon Ukraina on vajonnut. Minä olin kuitenkin presidenttiehdokas ja edelleen parlamenttiryhmän puheenjohtaja, joka nauttii kansanedustajan koskemattomuutta. Ukrainassa ei voi nykyisin vapaasti ilmaista mielipidettään, jos ne poikkeavat hallituksen näkemyksistä.
”Katutappelijat ja Svoboda samaa porukkaa”
Simonenkon mukaan hänen kohdistunut hyökkäys ei ollut yksittäistapaus. Useita kommunistien aluetoimistoja on poltettu ja puolueen aktiiveja hakattu eri puolilla maata.
Aiemmin keväällä Simonenkon kimppuun hyökättiin parlamentin istunnossa kesken puheen. Asialla olivat äärioikeistolaisen hallituspuolue Svobodan kansanedustajat ja seurauksena täysimittainen nyrkkitappelu.
Toukokuussa kolme Svobodan parlamentaarikkoa kävi pieksemässä Ukrainan valtion tv-yhtiön johtajan Oleksandr Panteleimovin pakottaen tämän allekirjoittamaan eroanomuksensa.
Myös kommunistien osallistuminen parlamentin istuntoon estettiin väliaikaisesti. Keväällä presidentin virkaa hoitanut puhemies Oleksandr Turtshinov puolestaan esitti kommunistien toiminnan kieltämistä.
Simonenkon mukaan hallituspuolue Svoboda ja Oikea sektori ovat aatteellisesti samaa joukkoa.
– Heidän ideologiansa on ”Ukraina ukrainalaisille”, kenelläkään muulla ei ole mitään arvoa. Hallituksen ensimmäinen lakiesitys oli kumota kielilaki, jossa venäjää on mahdollista käyttää maan itäosissa. Miksi juuri se?
”Päätösvalta viety pois Ukrainasta”
Simonenkon mukaan perusasetelma Ukrainan yhteiskunnassa ei ole muuttunut. Todellista valtaa pitävien miljardööri-oligarkkien nimet ovat vain vaihtuneet. Hän muistuttaa kommunistien arvostelleen myös vallasta syöstyn ex-presidentti Viktor Janukovitshin edustaneen suurliikemiesten etuja.
Oligarkkivallan konkreettinen esimerkki on presidentti Porošenko, makeistehtailla ja ulkomaisten autojen kokoamisella omaisuutensa luonut miljardööri.
– Miten voi puhua demokraattisista vaaleista, kun maassa käydään sisällissotaa. Isolla osalla Ukrainaa ei ollut minkäänlaista ääntä vaaleissa.
Simonenko uskoo, että Ukrainan kriisi on mahdollista ratkaista. Pohjalla on kaksi sopimusta, ensinnäkin helmikuun lopussa tehty sopimus vallanvaihdosta, jota olivat kätilöimässä Saksan, Ranskan ja Puolan ulkoministerit.
Toinen oli Genevessä huhtikuun puolivälissä suurvaltojen kesken saavutettu yhteisymmärrys siitä, että pyssymiehet riisutaan aseista. Kumpaakaan ei ole noudatettu.
– Me olemme olleet ainoa puolue, joka vaatii sotatoimien lopettamista. Muut turvautuvat vain sotaisiin puheisiin, joissa syytetään Venäjää kaikesta mahdollisesta. Mitään ratkaisumalleja ei tarjota.
Simonenko syyttää nykyistä hallitusta myös Krimin niemimaan menettämisestä.
– Kun tilanne alkoi kärjistyä, hallituksen olisi pitänyt heti mennä Krimille rauhoittamaan tilannetta ja aloittaa neuvottelut. He kuitenkin uhkasivat vain kolmannella maailmansodalla ja ties millä.
Simonenkon mielestä suurin ongelma on, että ratkaisuvalta Ukrainan kohtaloista on viety maan ulkopuolelle.
– Meidän asioistamme päätetään nyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä. Niistä pitäisi päättää Kiovassa, ei muualla.