Sambian väestöstä noin 60 prosenttia elää köyhyydessä, suurin osa heistä pienviljelijöinä, samalla kun rikkain 10 prosenttia hallinnoi lähes puolta koko maan varallisuudesta.
Varallisuuden epätasa-arvoinen jakaantuminen ei ole selitettävissä yksinomaan korruptoituneisuudella, vaikka se yleinen ongelma Sambiassa onkin. Korkea-arvoisten poliitikkojen ja virkamiesten viralliset tulot ovat ilman korruptiorahojakin sitä luokkaa, että suomalaisten ministerien Audit kalpenevat täkäläisten kollegoiden menopelien rinnalla.
Poliitikkojen lisäksi Sambian rikkaisiin kuuluu pankkiireita, pääosin maataloustuotannossa vaikuttavia siirtomaaisäntien jälkeläisiä sekä liikemiehiä, jotka ovat luoneet omaisuutensa kaivosteollisuuden parissa.
Sambialaisista 60 prosenttia elää köyhyydessä.
Sambia kuuluu maailman suurimpiin kuparintuottajiin, mutta isoimmat kaivokset ovat kiinalaisten ja intialaisten omistuksessa.
Viimeaikaisten verouudistusten ansiosta kaivosten tuotoista jää valtiolle hieman aikaisempaa enemmän. Suurimmat voitot valuvat silti muualle, ennen kaikkea Sveitsiin, josta kupari myydään eteenpäin teollisuuteen.
Heikot peruspalvelut
Valtionhallinto on Sambiassa heikko eikä se pysty turvaamaan suurimmalle osalle väestöä peruspalveluita, kuten kunnollista terveydenhoitoa.
Syynä on osittain rahan puute, pelkät kaivostuotot ja verotulot eivät riitä kattamaan valtion budjettia. Toisaalta hallituksen politiikka on lyhytnäköistä ja populistista eikä pitkän tähtäimen projekteihin ole kyetty sitoutumaan.
Tuotannon yksipuolisuus – Sambia tuottaa lähinnä kuparia ja maissia − ja toisaalta pienviljelijöiden ongelmat tuotannon, maankäyttöoikeuksien ja viljelysteknologian saannin suhteen luovat yhtälön, jossa ilman tulonsiirtoja tai muuta tukea on elämänlaadun parantaminen mahdotonta suurimmalle osalle sambialaisista.
Pysyvien tulonsiirtomekanismien kehittäminen on hyvä suuntaus myös kehitysyhteistyössä. Suomi onkin ollut mukana tukemassa onnistunutta pilottihanketta, jossa köyhimmille perheille on maksettu 12 euron kuukausiavustuksia. Hanketta ollaan parhaillaan laajentamassa.
Sambia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyön kumppanimaista.
Kirjoittaja vieraili Sambiassa Suomen kehityspoliittisen toimikunnan matkalla loppuvuodesta 2013,
Aiheesta enemmän perjantaina 31.1. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Lehden näköisversio löytyy myös Lehtiluukusta.