Mehiläiskannat ovat vähentyneet monissa maissa viime vuosina. Syitä yhdyskuntien äkillisiin romahduksiin on etsitty kiivaasti. Eniten ovat olleet esillä neonikotinoideihin kuuluvien kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat ongelmat mehiläisille.
Samaan aikaan on hyönteispölytystä tarvitsevien kasvien viljely lisääntynyt Euroopassa voimakkaasti. Erityisesti biopolttoaineiden kysyntä on kasvattanut rapsin, auringonkukan ja soijan viljelyä.
Näiiden kasvien viljelyala laajeni lähes kolmanneksella vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana, todetaan laajassa, 41 Euroopan maata käsittävässä tutkimuksessa, joka on julkaistu Plos One -lehdessä. Asiasta kertoi muun muassa BBC.
Eurooppaan tarvittaisiin 7 miljardia mehiläistä lisää.
”Pölytyspalveluja” kysytään
Tuhoista huolimatta on tarhamehiläisten yhdyskuntien määrä tutkimusaikana itse asiassa lisääntynyt 7 prosentilla tutkituissa maissa yhteensä.
Koska ”pölytyspalvelujen” kysyntä on kuitenkin lisääntynyt vielä enemmän, on mehiläisistä huutava pula.
Tutkimuksessa arvioidaan, että Euroopassa tarvittaisiin 13,4 miljoonaa yhdyskuntaa eli noin seitsemän miljardia mehiläistä lisää.
Suurista maista pahin on tilanne Britanniassa, jossa pesii vain neljäsosa tarvittavasta mehiläismäärästä. Sitä heikompi tilanne on ainoastaan Moldovassa.
Tutkimuksen mukaan luonnossa villeinä esiintyvät pölyttäjät kuten kimalaiset, erakkomehiläiset ja kukkakärpäset ovat yhä tärkeämpiä Euroopan maataloudelle. Näiden määristä on kuitenkin vähän tutkimustietoa.
EU:lta puuttuu strategia
Yksi raportin kirjoittajista, professori Simon Potts sanoo BBC:lle, että ”lähivuosina voi olla edessä katastrofi, jos emme toimi nyt”. Riippuvuus villeistä pölyttäjistä voi vaarantaa sadot.
”Villejä pölyttäjiä pitäisi suojella paremmin. Ne ovat maaseudun unohdettuja sankareita, joilla on ratkaiseva merkitys ihmisen ravintoketjussa. Ne tekevät ilmaiseksi työn, jonka korvaaminen maksaisi Britannian viljelijöille 1,8 miljardia puntaa”, sanoo Potts.
Summa vastaa yli kahta miljardia euroa.
Vaikka EU onkin puuttunut neonikotinoidien käyttöön, tutkimuksessa arvostellaan sitä, että unionissa käsitellään ympäristönsuojelua, maataloutta ja energiapolitiikkaa erillisinä eikä toisistaan riippuvaisina.
EU kannustaa viljelijöitä lisäämään bioenergiaan käytettävien kasvien viljelyä. Direktiivin mukaan 10 prosenttia liikennepolttoaineista pitäisi tulla uusiutuvista lähteistä vuoteen 2020 mennessä.
Pottsin mukaan kunnollisen strategian puutteesta voi aiheutua taloudellisia tappioita ja pahimmillaan se uhkaa ruokaturvallisuutta.