Presidentti François Hollande on ajanut torstain EU:n huippukokouksen asialistalle Yhdysvaltain Euroopassa harjoittamaa verkkourkintaa. Ranskassa raivostuttiin maanantain tiedoista, joiden mukaan Yhdysvallat olisi vakoillut kymmeniä miljoonia ranskalaisten puheluita.
Ranska on kuitenkin itsekin urkinnan suurvalta.
Ranskalaislehti Le Monde kertoi kesäkuun lopulla, että Ranskan DGSE-tiedustelupalvelu pyörittää valtavaa viestiliikenteen urkintaohjelmaa, joka on samantyyppinen kuin Yhdysvaltain NSA:n Prism-ohjelma.
”Ranskalainen Isoveli” pystyy vakoilemaan ketä tahansa ja milloin tahansa.
DGSE:n (Direction Générale de la Sécurité Extérieure) perustehtävä on nimensä mukaisesti ulkoinen tiedustelu, mutta hyvin siltä taitaa sujua omienkin kansalaisten vakoilu.
DGSE kerää tiedot sähköposteista, tekstiviesteistä, puheluista, Facebookista, Twitteristä sekä esimerkiksi Googlen, Microsoftin ja Yahoo!:n kautta kulkevasta liikenteestä.
Tiedot tallennetaan vuosien ajaksi valtaville palvelimille, jotka täyttävät kolme kellarikerrosta DGSE:n päämajassa. Tiedot ovat kuuden ranskalaisen tiedustelupalvelun sekä poliisin käytettävissä.
Salainen, laiton, ilman kontrollia
Le Monden mukaan DGSE:n tekninen johtaja Bernard Barbier on aiemmin kehaissut, että ranskalaisten järjestelmä lienee brittien jälkeen suurin informaatiokeskus Euroopassa.
DGSE seuraa sekä Ranskan sisäistä että Ranskan ja muiden maiden välistä tietoliikennettä. Sen pääkohde ei ole viestien sisältö, vaan kattavan kartan luominen siitä, ”kuka puhuu kenenkin kanssa”.
Le Monden mukaan ohjelma on salainen, laiton ja kaiken kontrollin ulkopuolella. Lehden mukaan ”Ranskalainen Isoveli” pystyy vakoilemaan ketä tahansa ja milloin tahansa.
”Erityisen shokeeraavaa”
Kun Snowdenin paljastamia tietoja NSA:sta alkoi tippua, Ranska reagoi laimeasti. Le Monden mukaan vaisuun reagointiin oli kaksi ilmeistä syytä: Pariisi tiesi jo kaiken, ja se itse tekee samaa.
Kun kesäkuussa tuli julki, että Yhdysvallat vakoilee myös EU:n virastoja sekä EU-maiden lähetystöjä, mukaan luettuna Ranskan lähetystö Washingtonissa, Ranskan oli pakko reagoida. Presidentti Hollande sanoi, että tällaisen touhun on ”heti loputtava”.
Ranska vaati, että EU:n ja Yhdysvaltain välisten vapaakauppaneuvottelujen aloittamista lykätään, luultavasti tietäen, ettei vaatimus mene EU:ssa läpi.
Digitaloudesta vastaava apulaisministeri Fleur Pellerin piti ”erityisen shokeeraavana” sitä, että ”Yhdysvallat harjoittaa yleistä tavallisiin kansalaisiin kohdistuvaa tarkkailua”.