Portugalin kolme viikkoa kestänyt hallituskriisi ratkesi tiistaina siihen, että samat keskusta-oikeistolaiset puolueet kuin ennenkin jatkavat, mutta hallitukseen tulee muutoksia. Kriisi alkoi, kun puolueet ryhtyivät kiistelemään säästötoimista. Sen kuluessa vaadittiin uusia vaaleja ja ministereitä erosi. Portugalin korkotaso lähti nousuun ja portugalilaisten yritysten osakkeet laskuun.
Portugalilainen taloustieteilijä ja portugalin vasemmistopuolue Blocon hallituksen jäsen Mariana Mortágua kommentoi Kansan Uutisille hallituskriisiä ja Portugalin tilannetta.
Mistä Portugalin hallituskriisissä on kysymys?
– On tärkeä ymmärtää, että vaikka poliittinen kriisi alkoi oikeistokoalition ongelmista, se on suoraa seurasta Portugalin sosioekonomisesta tilanteesta. Koska leikkauspolitiikka (austerity) syventää taantumaa, köyhyyttä ja työttömyyttä, velka vain jatkaa kasvuaan, eikä budjettivajetta saada hallintaan. Hallitus on menettänyt legitimiteettinsä ja uskottavuutensa toteuttaakseen lisää leikkauksia, mikä on kriisin todellinen syy.
Leikkauspolitiikka jatkuu
Mikä on tilanne nyt?
– Tällä hetkellä tasavallan presidentti Anibal Cavaco Silva (joka on myös oikeistosiipeä) on päättänyt, ettemme voi pitää ennenaikaisia vaaleja, koska markkinat on pidettävä “vakauden” nimissä “rauhallisina”. Kriisin jatkuttua kolme viikkoa hän päätti, että nykyisen hallituksen on jatkettava. Hallituskoalition sisäiset voimasuhteet ovat muuttuneet, mutta hallituksella on ainoastaan uusi ilme. Sama leikkauspolitiikka jatkuu ilman legitimiteettiä ja uskottavuutta.
– Portugalissa on nyt käynyt selväksi, kuten myös muissa kriisimaissa, etteivät Troikan sopeutusohjelmat (memorandum) ole sovitettavissa yhteen demokraattisten oikeuksia ja vapaiden vaalien kanssa.
Miksi Portugalin ja Euroopan eliitti vastustaa niin voimakkaasti uusia vaaleja?
– Koska eliitti tietää, että yhteiskunnan enemmistö on sopeutusohjelmia ja leikkauspolitiikkaa vastaan.
Korkoihin enemmän kuin koulutukseen
Tuleeko Portugali palaamaan velkamarkkinoille itsenäisenä valtiona Troikan suunnitteleman aikataulun mukaisesti, kun nykyinen hallitus jatkaa leikkauspolitiikkaa?
– Ei tule. Julkisvelka jatkaa kasvuaan (tällä hetkellä 124 prosenttia kun se vuoden 2011 alussa oli 95,1 prosenttia), kuten myös alijäämä (tällä neljänneksellä jo 10,6 prosenttia kun kiintiö koko vuodelle on 5,5 prosenttia). Virallinen työttömyysaste on melkein 18 prosenttia ja talous laskee 2,7 prosentin vauhdilla. Maksamme jo nyt enemmän korkoja kuin on koulutukseen menevä budjetti.
– On selvää, että tulemme tarvitsemaan toisen “pelastuspaketin” tai jonkun muun ohjelman, jolla Portugali pidetään leikkauspolitiikan tiellä vielä seuraavat vuodet. Tämä tilanne ei tule muuttumaan ennen kuin Portugali kykenee uudelleenjärjestelemään velkansa ja toteuttamaan työllisyyttä ja kasvua edistävää politiikkaa.
EKP vain auttaa pankkeja
Portugalin korko on kuun aikana noussut jälleen yli 7 prosentin. Kuinka vakavaksi tilanteen tulee mennä ennen kuin Euroopan keskuspankki (EKP) puuttuu peliin?
– EKP on ostanut joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta suhteellisen hyvällä menestyksellä mitä tulee korkojen pitämiseen matalalla tasolla. Ongelma on siinä, että ensinnäkään tukiostot eivät ole riittäviä ja ne ovat tulleet myöhässä.
– Toisekseen EKP kieltäytyy edelleenkin ostamasta suoraan valtioilta velkakirjoja ja näin tehdessään se ainoastaan auttaa yksityisiä pankkeja pääsemään eroon spekulatiivisilla hinnoilla ongelmallisista velkakirjoista.
– Kolmanneksi EKP uhkailee periferiamaita sanomalla, että se tulee ostamaan velkakirjoja ainoastaan mailta, jotka toimeenpanevat kaikki välttämättömät “uudistukset”. Kyseessä on täydellinen perversio siitä, mitä keskuspankin tulisi olla. Euroalue tarvitsee kipeästi keskuspankkia, joka kykenee ja on halukas tekemään sitä mitä keskuspankit tekevätkin eli auttavat rahoittamaan hallituksia kriisin aikana ja tuovat vakautta finanssimarkkinoille ilman minkäänlaista poliittista määräämistä.
Mitä mieltä olet Euroopan oikeuskomissaari Viviane Redingin ehdotuksesta, että Troikka tulisi hajoittaa, jotta Eurooppa voisi ratkaista kriisinsä ilman Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF)?
– IMF on ainoastaan osa ongelmaa. Leikkauspolitiikka, budjettikurisopimus ja painostaminen “rakenteellisiin” uudistuksiin ovat kaikki Euroopan komission, neuvoston ja keskuspankin tekemiä eurooppalaisia asetuksia. Meidän tulee hajottaa Troikka, muttei ainoastaan Kansainvälistä valuuttarahastoa pois heittämällä. On päästävä eroon koko leikkauspolitiikan pakkopaidasta, joka tuhoaa Euroopan. Euroopan uusliberaali institutionaalinen rakenne pitää korvata demokraattisilla instituutioilla (jota komissio tai EKP eivät ole), jotka asettavat etusijalle yhteistyön, solidaarisuuden ja työllisyyden.