Kazakstanin kansantalous
Väkiluku yli 16,6 miljoonaa (arvio)
Bruttokansantuote henkeä kohden 10 951 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2011
Keskipalkka kuluvan vuoden helmikuussa 508 euroa
Virallinen työttömien määrä 5,5 prosenttia työvoimasta helmikuussa 2013, kun taloudellisesti aktiiviseen osaan luettiin 9 miljoonaa eli vain 54 prosenttia maan väestöstä
Köyhyysrajan alapuolella 8,2 prosenttia väestöstä vuonna 2009
Elinajanodote 67 vuotta, terveysmenojen osuus BKT:stä erittäin vähäinen 4,3 prosenttia
Ginikerroin on huomattavan matala 26,7 (2009) eli tulot eivät tilaston mukaan keskity erityisen voimakkaasti
Inflaatio ollut vuosien ajan kova, helmikuussa 2012 vuositasolla 7 prosenttia
Öljytulot kasvaneet vuoden 2009 noin 26 miljardista dollarista vuoden 2011 yli 52 miljardiin dollariin
Korruptiovertailussa heikosti sijalla 120 kaikkiaan 180 arvioidun maan joukossa
Suomesta kehitysapua vuonna 2011 noin 240 000 euroa
Lähteet: CIA World Factbook, Finpro maaprofiili, IMF, Kazakstanin tilastokeskus, ulkoasiainministeriö, UNDP: Human Development Report
Presidentti Nursultan Nazarbajev on hallinnut Kazakstania presidenttinä vuodesta 1991. Valtaan hän nousi jo neuvostoaikana. Kazakstanissa on vangittu toisinajattelijoita, ja poliisit ovat tappaneet mielenosoittajia kadulle. Suomen ulkoministeriön matkustustiedote toteaa suoraan: ”Suuriin väkijoukkoihin ja poliittisiin mielenilmaisuihin ei pidä mennä mukaan.”
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb johtaa ponnisteluja suomalaisten yritysten viemiseksi Kazakstanin markkinoille. Viime lokakuussa yli 70-henkinen valtuuskunta yritysten ja yhteisöjen edustajia kävi Stubbin johdolla edistämässä maiden välistä kauppaa verkottumalla paikallisten viranomaisten ja yritysten kanssa.
Suuren mittaluokan pioneereja Kazakstanissa ovat olleet matkapuhelinvalmistaja Nokia, teleoperaattori TeliaSonera ja maalivalmistaja Tikkurila.
Suomi vauhdittaa yhteyksiä Kazakstaniin kehitysyhteistyövaroilla. Maa on ”Laajemman Euroopan aloitteen” piirissä, joka käynnistettiin 2009. Hanketta johdetaan Suomen Kazakstanin-suurlähetystöstä. Sillä on ollut käytettävissään varoja myös paikalliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lähetystön vanhan verkkosivun mukaan kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen. (Suurlähetystön kirjoitushetkellä tyhjillään ollut kehitysyhteistyösivu luvattiin päivittää viikon 11 aikana.)
Kazakstan on ollut valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundiin kuuluvan Finnpartnership-ohjelman pääkohdemaa vuoden 2011 alusta. Ohjelma jakaa liikekumppanuustukea rajoitettuihin hankkeisiin kehitysmaissa. Esimerkiksi tytäryritysten perustamista voidaan tukea.
Ulkoministeriön itäisiä kumppaneita koskevan politiikkalinjauksen [PDF] mukaan Suomen edustajien tulee painottaa ihmisoikeuksien vahvistamista osana kaikkea kahdenvälistä toimintaa.
”Luvassa kovaa vienninedistämistä. Paljon bisnestä tehtävänä”, Alexander Stubb totesi englanninkielisessä Twitter-päivityksessään Almatysta 2. lokakuuta.
Vuonna 2011 kehitysyhteistyövaroja käytettiin Kazakstaniin 240 000 euroa .
Luonnonvarat rikastuttavat
Luonnonvarojensa puolesta Kazak-stan kylpee rikkauksissa. Öljyn, maakaasun ja kivihiilen lisäksi maassa on paljon arvokkaita kaivannaisia: kromia, kultaa, kuparia, lyijyä, mangaania, rautaa, sinkkiä, timantteja ja uraania. Kazakstan tuottaa yksinään suuren osan maailmalla käytettävästä uraanista.
Kazakstanista tuodaan Suomeen lähes yksinomaan öljytuotteita. Suomesta viedään Kazakstaniin karkeasti puolet tuonnin arvosta.
Ulkoministeriön mukaan Suomen ja Kazakstanin välisen kaupan huippuvuosi oli 2008, jolloin tavaraa liikkui maidemme välillä 850 miljoonan euron arvosta. Tuonti ja vienti on laskettu tässä yhteen.
Kaupankäynti notkahti kansainvälisestä talouskriisistä. Ministeriö kuvaa vuotta 2011 paluuksi kasvu-uralle 490 miljoonan euron arvoisin kaupoin. Vuonna 2012 kaupan arvo jäi jokseenkin samoihin lukemiin.
Poliisi ampui työläisiä
Lakkautetun Vzglyad-lehden entisen päätoimittajan Igor Vinjavskin mukaan Kazakstanin öljylähteet ovat tiukasti diktaattoriperheen kontrollissa. Vinjavski vapautettiin Euroopan unionin painostuksen ansiosta kaksi kuukautta kestäneen pidätyksen jälkeen.
Maa lopetti verisesti seitsemän kuukautta kestäneen Žanaozenin öljytyöläisten lakon joulukuussa 2011: tiettävästi 17 ihmistä kuoli viranomaisten luodeista ja kymmeniä loukkaantui. Tapahtumista kertova Julia Mazurovan lyhyt dokumentti Zhanaozen – The Unknown Tragedy [traileri] esitettiin tiistaina Helsingissä Viestintä ja kehitys -säätiön tilaisuudessa. Dokumenttifilmissä on mukana materiaalia, jossa poliisijoukot ampuvat pakenevia mielenosoittajia.
Žanaozeniin julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Vinjavskin mukaan tuhansittain ihmisiä hakattiin. Dokumentissa omaiset kertovat kuulusteltujen kidutuksista.
Vinjavskin mukaan Žanaozen ei ole poikkeuksellinen paikka:
– Maassa on muutama kuuma piste, joista jotkut voivat räjähtää.
Totuus vie vankilaan
Kazakstanilaisen sananvapausaktivistin Elena Malyginan mukaan toimittajan ammatti on maassa toiseksi vaarallisin heti kaivosmiehen jälkeen. Toimittajia ja tiedotusvälineitä on hänen mukaansa uhkailtu terrorismisyytteillä, mikäli ne jatkavat linjansa mukaista julkaisutoimintaa.
– Toimittajilla ei ole sananvapautta. Totuuden puhuminen vie vankilaan, Malygina sanoo.
Hänen mukaansa vaihtoehtoiset tiedotusvälineet on suljettu eikä maassa enää ole oppositiomediaa. Vuoden vanha laki kieltää kansallista turvallisuutta vahingoittavan tiedon levittämisen, ja pykälää voidaan käyttää tiedotusvälineitä vastaan tarvittaessa.
Työväen järjestäytymistä on Malyginin mukaan vaikeutettu. Hän kertoo, että liittojen toiminnasta kertonut nuorisolehti lakkautettiin selityksittä.
– Sana ”ammattiliitto” on meillä tabu.
Suomi oli jälleen tänä vuonna ensimmäisellä sijalla Reporters without borders -järjestön lehdistönvapausindeksissä , kolmatta kertaa peräkkäin. Kazakstan sijoittui 160:nneksi. Arvioituja maita on 180.
Regards from #Almaty. Beautiful mountains. Looking forward to some heavy duty export promotion. Lots ofbusiness to be done.
— Alexander Stubb (@alexstubb) 2. lokakuuta 2012
Kazakstanin-vientimatkailijat
= yhdistys, virasto tms.
= pienyritys
= keskisuuri yritys
= pörssiyritys tai osa kansainvälistä konsernia
= ei tietoja tai uusi yritys
Nämä yhteisöt osallistuivat ulkoministeriön vientimatkalle
ABB Oy, teollisuuskonserni
Ahma insinöörit Oy, insinööritoimisto
Aker Arctic Technology Inc, laivasuunnittelu
Arctic Machine Oy, tienhoitolaitteet
Biohit Oyj, bioteknologia
BusinessOulu, yhteisö
Commit Oy, ohjelmistot
Comptel Corporation, ohjelmistot
EduCluster Finland Oy, koulutuksen kehitys
EKE-Electronics Oy, elektroniikan järjestelmiä
Electro Waves Oy, av-tekniikka
Federation of Universities of Applied Sciences (FUAS), kolmen oppilaitoksen yhteisö
Finnair Flight Academy Oy, lentokoulutus
Finnish Water Forum, yhdistys, cleantech
Finnfund, valtion kehitysrahoitusyhtiö
Finnpartnership, kuuluu Finnfundiin
Finn-Power Oy, metallityöstötekniikka
Finnvera plc, vientitakuulaitos
Finpro, TEM:n alainen yhdistys
Gemalto Oy, digitaalinen turvallisuus
Geomachine Oy, pohjatutkimuslaitteet
Hidex Oy, bioteknologia
Honkarakenne Oyj, hirsitalot
HYKSin Oy, yksityissairaala
Itä-Suomen yliopisto, oppilaitos
JAMK University of Applied Sciences, oppilaitos
Kaukomarkkinat Oy, koneiden vienti ja tuonti
Kone Elevators Oy, hissit
Konecranes Oyj, konttinosturit
Kuopio Innovation Oy, yrityshautomo
KWH Pipe Oy, muoviputkijärjestelmät
Labquality Oy, laboratorioiden laadunarviointi
Lindström Group, pesula
Matkailun edistämiskeskus, virasto
Merivaara Corporation, sairaalatarvikkeet
Mipro Oy, turvallisuusjärjestelmät
Nokia Siemens Networks, tietoliikenne
Normet International Oy, kaivostekniikka
Oilwhale Oy, öljyntorjunta
Outotec Oyj, kaivostekniikka
Patria Oyj, puolustuslaitteistot
Pemamek Oy, hitsausautomaatio
PJ-Engineering, ei tietoja
Planmeca Group, hammaslääkäritarvikkeet
Pribori Oy, lääkintätarvikkeet
ProWellness Oy, terveydenhuollon tietojärjestelmät
PXP Project Expeditors Group, huolinta
Roadscanners Oy, teiden kunnon analyysi
Santen Oy, lääkehitys
TeliaSonera Oyj, teleoperaattori
Vahanen International Oy, insinööritoimisto
Vaisala Oyj, mittalaitteet
Wipak Oy, pakkausvalmistaja
Wärtsilä Finland Oy, merimoottorit
Åf-Consult Oy, tekniikan konsultti
Myös nämä toimivat Kazakstanissa:
Finpeda, koulutuksen kehitys
Nokia, matkapuhelimet
Tikkurila, maalit
Yhteisöjen nimet ovat ulkoministeriön tiedottamassa muodossa.
Kazakstanin kansantalous
Väkiluku yli 16,6 miljoonaa (arvio)
Bruttokansantuote henkeä kohden 10 951 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2011
Keskipalkka kuluvan vuoden helmikuussa 508 euroa
Virallinen työttömien määrä 5,5 prosenttia työvoimasta helmikuussa 2013, kun taloudellisesti aktiiviseen osaan luettiin 9 miljoonaa eli vain 54 prosenttia maan väestöstä
Köyhyysrajan alapuolella 8,2 prosenttia väestöstä vuonna 2009
Elinajanodote 67 vuotta, terveysmenojen osuus BKT:stä erittäin vähäinen 4,3 prosenttia
Ginikerroin on huomattavan matala 26,7 (2009) eli tulot eivät tilaston mukaan keskity erityisen voimakkaasti
Inflaatio ollut vuosien ajan kova, helmikuussa 2012 vuositasolla 7 prosenttia
Öljytulot kasvaneet vuoden 2009 noin 26 miljardista dollarista vuoden 2011 yli 52 miljardiin dollariin
Korruptiovertailussa heikosti sijalla 120 kaikkiaan 180 arvioidun maan joukossa
Suomesta kehitysapua vuonna 2011 noin 240 000 euroa
Lähteet: CIA World Factbook, Finpro maaprofiili, IMF, Kazakstanin tilastokeskus, ulkoasiainministeriö, UNDP: Human Development Report