Tammikuussa 2010 petroskoilainen Vjatšeslav Drezner painoi lentolehtisiä, joissa hän vaati kansanäänestyksen järjestämistä Venäjälle luovutettujen Karjalan alueiden palauttamisesta Suomelle. Viranomaiset reagoivat ankarasti, lähes kaikki lentolehtiset takavarikoitiin, ja mies haastettiin oikeuteen ”ekstremistisestä kiihottamisesta”.
Elokuussa 2010 Vjatšeslav tuomittiin 100 000 ruplan, eli 2 500 euron suuruiseen sakkoon. Kaivuriyrittäjän kaivinkone ja sitä myötä koko yritys meni vasaran alle. Viranomaisten painostus ja uhkailu jatkuivat, ja keväällä 2011 elinkeinonsa menettänyt Vjatšeslav haki Suomesta turvapaikkaa.
Maahanmuuttovirasto antoi kuitenkin kielteisen päätöksen, ja joulukuussa 2012 Helsingin hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Vaino voi olla muutakin kuin vapausrangaistus tai murha.
Tapasin Vjatšeslavin helmikuun alkupuolella, eikä hän vaikuttanut kylähullulta. Hän on toivottoman poliittisen liikkeensä ainoa aktivisti, mutta se ei oikeuta vainoa. Vjatšeslav ei koskaan kiihottanut väkivaltaan, eli hänen toimintansa ei vastaa Venäjän rikoslain pykälää 280, jonka perusteella hänet on tuomittu. Viranomaiset kuitenkin estivät uhkailemalla tuomiosta valittamisen korkeampiin oikeusasteisiin.
Päätin auttaa Vjatšeslavia, koska ymmärsin että hallinto-oikeuden päätös on vaarallinen ennakkotapaus. Siinä myönnettiin poliittinen vaino, mutta katsottiin että kriteerit turvapaikan myöntämiselle eivät täyty. Mutta vaino voi olla muutakin kuin vapausrangaistus tai murha, ja vangittuja ja murhattuja on myöhäistä enää auttaa.
Venäjän viranomaisilla on tapana jatkaa ekstremistilakien nojalla tuomittujen vainoamista tuomion jälkeen. Jos Karjalan viranomaiset joskus tarvitsevat syntipukkia, niin Vjatšeslav on todellisessa vaarassa. Keväällä 2012 Venäjällä asetettiin myös pysyviä rajoituksia kaikille ”ekstremistipykälien” nojalla tuomituille, Vjatšeslavilla ei esimerkiksi ole oikeutta perustaa uutta yritystä kaatuneen tilalle.
En lopulta voinut tehdä Vjatšeslavin puolesta paljoakaan. Kaksi vuotta sitten ProKarelia uutisoi Drezneristä Karjalan Kuvalehdessä (6/2011), mutta nyt he eivät vastanneet hänen yhteydenottoihinsa. Muitakaan kiinnostuneita ei ole vielä löytynyt.
Karjalaa palautetaan Suomessa nykyään ilotulitteilla ja internetin keskustelupalstoilla, mutta Vjatšeslavin puolesta on toistaiseksi ottanut kantaa vain Vapaa liikkuvuus -verkosto, joka ei ole tunnettu kansallismielisten lemmikkinä. Ilmeisesti pakolainen on kansallismieliselle suurempi paha kuin Venäjä.
Kirjoittaja on kääntäjä ja kolumnisti, jonka oleskelulupa Venäjällä mitätöitiin maaliskuussa 2012, koska turvallisuusviranomaisten mukaan hän ”kiihotti perustuslaillisen järjestelmän väkivaltaisen kumoamisen puolesta tai muuten vaaransi valtion turvallisuuden”.