Ruotsin vasemmistopuolueen (VP) entinen puheenjohtaja Lars Werner kuoli 77-vuotiaana sydänvaivoihin perjantaina 11.1. Werner toimi puolueen puheenjohtajana yli 17 vuotta, vuodet 1975–1993.
Werner syntyi Tukholmassa 25.7.1935. Hän kouluttautui muurarin ammattiin ja toimi rakennustyöläisten ammattiyhdistystoiminnassa.
Werner toimi aktiivisesti myös silloisessa Ruotsin kommunistisessa puolueessa (SKP). Hän nousi ensimmäistä kertaa Ruotsin valtiopäiville vuonna 1965 ja toimi kansanedustajana vuoteen 1994 saakka.
Werner aloitti työuransa muurarina.
1960-luvulla Werner kuului nuorempien puolueaktiivien joukkoon, joka halusi irrottaa puolueen dogmaattisuudesta ja kritiikittömästä suhtautumisesta Neuvostoliittoon.
Uudistajat saivat haluamansa puoluejohtajan vuoden 1964 puoluekokouksessa, kun puheenjohtajaksi valittiin C.-H. Hermansson.
Vuoden 1967 puoluekokouksessa puolueen uudeksi nimeksi otettiin Vasemmistopuolue kommunistit (Vänsterpartiet kommunisterna eli VPK). Samassa kokouksessa Werner valittiin varapuheenjohtajaksi.
Henkilönä suosittu poliitikko
Vuonna 1975 oli Wernerin aika astua puolueen puheenjohtajaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Moskova-uskolliset erosivat puolueesta ja perustivat uuden puolueen (Arbetarpartiet kommunisterna eli APK). Uuteen puolueeseen lähti neljännes jäsenistä ja kaksi kansanedustajaa. Seuraavissa, vuoden 1979 vaaleissa APK ei saanut omilla listoillaan edustajia valtiopäiville.
Vasemmistopuolue pudotti kommunismin lopullisesti nimestään vuoden 1990 puoluekokouksessa. Siitä eteenpäin se on ollut pelkkä Vänsterpartiet (VP). Tuossa kokouksessa alkoi myös Wernerin viimeinen kolmivuotiskausi puheenjohtajana.
Werner tunnettiin tärkeilemättömänä ja kansanomaisena poliitikkona, jonka henkilökohtaiset suosiolukemat olivat usein suuremmat kuin puolueen.
Toinen puoli Wernerin persoonaa oli alkoholiongelma, josta hän myöhempinä vuosinaan puhui myös julkisuudessa.
Vasemmistopuolueen nykyinen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt sanoi ruotsalaisille tiedotusvälineille, että Wernerin kuolema tuli yllätyksenä. He olivat vielä joulukuussa osallistuneet yhdessä C.-H. Hermanssonin 95-vuotispäiville, ja Werner oli tuolloin vaikuttanut hyväkuntoiselta.