Ensin pankkikriisi käännettiin julkisen talouden kriisiksi. Sitten pankit pelastettiin ja lasku lähetettiin kansan maksettavaksi.
Seuraukset alkavat näkyä. Ei tosin kriisin varsinaisille aiheuttajille, sillä finanssimaailman palkat ja bonukset ovat jo palailleet notkahdusta edeltäneelle tasolle.
Mutta lukuisat esimerkit kertovat, miten julkisen talouden leikkaukset ovat kääntämässä hyvinvointivaltioita vuosikymmeniä taaksepäin.
Menneisyys on palaamassa hyvinvointivaltioihin.
Yksi lahjomaton mittari on kansanterveys. Eurooppaan on palannut kutsumattomina vieraina vitsauksia, joiden luultiin jo jääneen kehittyneissä teollisuusmaissa kauas menneeseen aikaan.
Lapsilla taas ”englannintautia”
Britanniassa David Cameronin konservatiivihallitus on onnistunut leikkaamaan maan talouden yhä syvemmälle suohon.
Pikku-uutinen Britanniasta kertoo, että riisitautiin sairastuneiden määrä on noussut nelinkertaiseksi verrattuna 1990-luvun puoliväliin.
Riisitauti oli aikoinaan niin yleinen Britannian kaupunkityöväestön lasten keskuudessa, että sitä nimitettiin Suomessa myös ”englannintaudiksi”.
Riisitauti aiheutuu D-vitamiinin puutteesta. Jos siitä kärsii lapsuusiässä, seurauksena ovat tunnusomaiset ”länkisääret”.
Taudin paluulle Britanniaan on etsitty erilaisia kulttuurisia selittäjiä, mutta tutkimukset kertovat myös ravitsemuksen muutoksista. Ihmiset ovat taantuman aikana vähentäneet tuoreiden hedelmien ja vihannesten ostamista 10–20 prosenttia ja vielä enemmän kalan syömistä.
Yhden selvityksen mukaan liian vähän D-vitamiinia saa puolet valkoisista briteistä, 90 prosenttia muista kansalaisista ja neljäsosa kaikista lapsista.
Romahdus Kreikassa
Rajuin tilanne on pahimmassa kriisimaassa Kreikassa. Maan julkinen terveydenhoitojärjestelmä on käytännössä romahtanut.
Toisiin sairaaloihin potilaat joutuvat tuomaan omat eväät mukanaan. Useimmissa sairaaloissa alkaa olla pulaa sellaisista perustarvikkeista kuin muovihanskoista tai lääkeruiskuista.
Sairaaloiden velka lääkeyhtiöille on kasvanut yli miljardin euron. Saksalaiset lääkeyhtiöt ovat lopettaneet eräiden syöpälääkkeiden ja veriplasmatuotteiden toimittamisen velkaisille kreikkalaissairaaloille.
Kaksi sairaalaa ei pystynyt puoleen vuoteen maksamaan henkilökunnalleen palkkaa. Ne on nyt suljettu, ja sama kohtalo uhkaa keväällä peräti viittäkymmentä sairaalaa.
Lääkärit pakenevat joukolla kriisiä muualle Eurooppaan, missä myös ansiot ovat helposti moninkertaisia.
Osana lainoittajien vaatimia säästöohjelmia on omavastuuosuutta lääkkeistä suurennettu ja sairaaloiden hoitopäivämaksuja korotettu. Hoitokynnys on nousemassa ratkaisevan korkeaksi vähävaraisille eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille ja lapsiperheille.
Malaria tuli takaisin
Kreikan terveydenhuolto on putoamassa kehitysmaatasolle.
Säästöt ovat vähentäneet satsauksia hygieniaan, minkä seurauksena monet infektiotaudit kuten krooniset hengitystiesairaudet, ihottumat ja tuberkuloosi leviävät. Samoin useimmille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat sairaudet ovat Kreikassa lisääntyneet nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Ehkä hätkähdyttävin on tieto siitä, että tänä vuonna on havaittu malariatapauksia useilla paikkakunnilla. Taudin raportoitiin hävinneen Kreikasta vuonna 1974.
Kreikalle annettavat ulkomaiset lainat eivät mene terveydenhoidon elvyttämiseen, vaan velkojen maksuun pankeille.
Kreikasta on tullut laboratorio sille, mitä tapahtuu, kun hanat pannaan kerralla kiinni. Mutta myös pitkäaikainen tuloerojen kasvu alkaa näkyä monien maiden tilastoissa.
Teollisuusmaissa on totuttu siihen, että keskimääräinen elinikä nousee jatkuvasti. Nyt on kuitenkin Yhdysvalloissa huomattu, että alimpien tuloluokkien valkoisten naisten odotettavissa oleva elinikä on kääntynyt laskuun.
Töissä ilman palkkaa
Viikkolehti on vuoden aikana seurannut talouskriisin inhimillisiä vaikutuksia monissa jutuissa.
”Tekee todella kipeää, kun meitä haukutaan muualla laiskoiksi”, sanoi kreikkalainen nuori vasemmistoaktiivi Alia Issykhou Viikkolehden haastattelussa elokuussa.
Issykhou kertoi, miten Kreikan nuoret tuntevat olevansa umpikujassa. Yksi järkyttävä seuraus on ortodoksisessa maassa aiemmin harvinaisten itsemurhien nopea lisääntyminen.
Helmikuussa kirjoitimme nuorisotyöttömyyden maailmanlaajuisesta aikapommista. Euroopassa vaikein tilanne on Espanjassa ja Kreikassa, ja se on vuoden mittaan vain pahentunut. Alle 25-vuotiaista oli Kreikassa syksyllä työttöminä 56,6 prosenttia ja Espanjassa 54,2 prosenttia.
Suomessakin elinkeinoelämä on alkanut puhua palkkojen alentamisesta. Espanjassa on monin paikoin päästy jo siihen, ettei palkkoja makseta lainkaan.
Takavuosien Venäjältä tuttuun tapaan ihmiset kuitenkin jatkavat työssäkäyntiä säilyttääkseen työpaikkansa. Ongelma koskee jo satojatuhansia espanjalaisia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Esimerkiksi vaikeuksissa olevat aluehallinnot ovat jättäneet maksamatta bussikuskien ja sairaanhoitajien palkkoja.
Globaalissa mittakaavassa kilpailu pohjalle on vielä kovempaa. Marraskuussa kirjoitimme siitä, miten kilpailukyky on työoloja polkemalla viritetty äärimmilleen, esimerkkinä tuhoisasta tulipalosta kärsinyt vaatetehdas Bangladeshissa.