Lauantaina 20.12.2014
13.10.2010 09.02
Erik van Leeuwen
Artikkelin kuva
Pikajuoksija Churandy Martinalta meni kotimaa alta. Viime sunnuntaista lähtien hän on curaçaolainen.

Hollannin Antilleita ei enää ole

Arto Huovinen

 

Urheilun ystävien lyhenteellä AHO tuntema Hollannin Antillit (tai Alankomaiden Antillit) lakkasi olemasta viime sunnuntaina.

Saariryhmän suurimmasta saaresta Curaçaosta sekä Sint Maartenista tuli kummastakin erillisiä, Hollannin kuningaskuntaan kuuluvia autonomisia maita. Bonairesta, Sint Eustatiuksesta ja Sabasta tuli erityisasemassa olevia Hollannin kuntia.

Alankomaat vastaa edelleen saarten puolustuksesta ja ulkopolitiikasta sekä Curaçaon valtionvaroista. Saarilla on ulkomaan velkaa kaksi miljardia euroa, etupäässä Hollannille.

Saarilla on yhteensä 222 000 asukasta, joista 173 000 Curaçaolla. Hollannin kauppayhtiö valtasi saaret Espanjalta 1600-luvulla orjakaupan tukikohdiksi.

Saaret olivat Hollannin Länsi-Intia -niminen siirtomaa vuoteen 1954, jolloin niistä tuli autonominen Hollannin Antillit. Vuoteen 1986 saakka siihen kuului myös Venezuelan rannikolla sijaitseva Aruba.

Hollannin Antillien hajoaminen on seurausta saarilla järjestetyistä kansanäänestyksistä, joissa ainoastaan Sint Eustatius olisi halunnut pitää saariryhmän yhdessä. Itsenäisen valtion asema ei saanut kannatusta yhdelläkään saarista.

Hollannin Antillien hajoamisen piti tapahtua jo joulukuussa 2008, mutta sen toteuttamista lykättiin.

Hollannin Antillien ainoaksi olympiamitalistiksi jäi Jan Boersma, joka sai hopeaa Soulin kisojen purjelautailussa 1988. Pekingin olympialaisten (2008) 200 metrillä Usain Boltin jälkeen toisena maaliin tullut Churandy Martina hylättiin ratarikon vuoksi.

 
 
Ilmoitus IlmoitusIlmoitusIlmoitus
Kansan Uutiset Oy | Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi | Puhelin (09) 759 601 | Fax (09) 7596 0319