Arvioidaan että Puolasta voi löytyä maakaasua jopa 1,5–3 biljoonaa kuutiometriä. Jos nämä yritysten antamat tiedot pitävät paikkansa, maassa riittää kaasua sadoiksi vuosiksi. Puolan oma tarve on 15 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa.
Näkymät ovat niin lupaavia, että esimerkiksi Exxon on lopettanut kaasun etsimisen Unkarista ja keskittyy nyt Puolaan. Etsintöjen tuloksia täytyy kuitenkin vielä odottaa muutamia vuosia. Jos ennusteet vahvistuvat, kokevat Puolan kaasumarkkinat vallankumouksen.
Puolan päägeologi Mariusz Jedryski ei kuitenkaan ole iloinen ulkomaisten kaasuyritysten kiinnostuksesta maata kohtaan. Hänen mukaansa asiat ovat menossa huonoon suuntaan.
Maan kaivoslaki antaa amerikkalaisille yrityksille mahdollisuuden hyödyntää Puolan kaasuvaroja, mutta Jedryskin mielestä on tehtävä kaikki mahdollinen, etteivät maan kaasulähteet mene ulkomaiseen omistukseen. Puola on nimittäin hyvin riippuvainen kotimaisista raaka-aineista.
Kun Puolan ympäristöministeriö myönsi amerikkalaisille yrityksille luvan hyödyntää maan kaasuvaroja vuoteen 2037 asti, ei päättäjien mieleen tullut, että amerikkalaiset alkaisivat hyödyntää niitä jo lähiaikoina.
Vaikuttaako pohjavesiin?
Jedryskin mielestä Puolan on investoitava omaan teknologiaan ja alettava muutaman vuoden kuluttua itse hyödyntää kaasuvarojaan.
Puolan kaivos- ja kaasuyrityksellä PGNiG:llä ei Jedryskin mielestä ole riittävästi varoja teknologian kehittämiseen. Maan hallituksen pitäisi ottaa siitä vastuu. Samalla hallituksen pitäisi löytää varat myös kivi- ja ruskohiilen kaasuttamiseksi biologisilla menetelmillä.
Puolan sopimus venäläisen Gazpromin kanssa Venäjän kaasun toimittamisesta Puolalle vuoteen 2037 asti jarruttaa siirtymistä omien raaka-aineiden käyttöön. Venäjällä ollaan huolissaan länsimaisten yritysten kaasun etsinnästä Puolassa.
Gazpromin varajohtaja Aleksandr Medvedev sanoo, että liuskekivikaasun hyödyntäminen saastuttaa pohjavettä. Tällä väitteellä Medvedev pyrkii jarruttamaan ulkomaisten yritysten toimintaa alalla.
Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan liuskekivikaasuvarat sijaitsevat niin syvällä, ettei niiden hyödyntäminen pilaa ihmisen käyttämää pohjavettä.
Halpaa ulkomaalaisille
Jos amerikkalaisten esittämät tiedot pitävät paikkansa ja Puola alkaa käyttää omia kaasuvarojaan, maa pääsee irti poliittisesti hankalasta riippuvuudesta Venäjän kaasutoimituksista. Omien varojen pitkäjänteinen käyttö, joka olisi maan kehitykselle eduksi, kuitenkin lykkääntyy.
Jedryskin mielestä Puolan hallituksen tehtävä on vastata kotimaisen teknologian kehityksestä, minkä omat raaka-ainevarat ja maan älyllinen kapasiteetti mahdollistavat. Hänen mukaansa kaasun louhinta Puolassa on todella halpaa ulkomaisille yrityksille.
Jos raaka-aine on kotimaista, sitä louhivan kotimaisen yrityksen toiminta kannattaa, mutta ulkomaiset yritykset maksavat vain tuhannesosan raaka-aineen hinnasta. Ulkomaalaisten yritysten kova kamppailu Puolan kaasuvaroista on siis hyvin ymmärrettävää.