Hallitus on viemässä läpi kahta heikennystä varhaiskasvatukseen. Hallitus on päättänyt asetusmuutoksesta, jolla lasten määrää yli 3-vuotiaiden ryhmässä kasvatetaan. Jatkossa päiväkotiryhmässä voisi olla kahdeksan lasta yhtä aikuista kohden nykyisen seitsemän lapsen sijaan. Lisäksi osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset voivat kasvattaa lapsiryhmän kokoa huomattavasti.
Hallitus on myös antanut lakiesityksen, jossa esitetään rajattavaksi kokopäiväistä varhaiskasvatusoikeutta muun muassa työttömien lapsilta.
Viimeksi kuultiin vanhempia
Suomen Vanhempainliiton mukaan vanhempia kuultiin toissa syksynä silloisen varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä. Tuolloin yli 11 000 vanhempaa oli opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyssä huolissaan suurista lapsiryhmistä, henkilökunnan vähyydestä ja vaihtuvuudesta sekä sijaisjärjestelyjen toimivuudesta ja erityisen tuen toteutumisesta.
Vanhempainliiton mukaan leikkaussuunnitelmilla näitä huolia ei ainakaan vähennetä.
Lapsiryhmien koon kasvattamisella on heikentävä yhteys varhaiskasvatuksen laatuun. Resurssien vähentämisellä on negatiivinen vaikutus lapsen yksilölliseen kohtaamiseen. Vaarana on, että lapsiryhmistä muodostuu levottomia ohikulkupaikkoja, joissa henkilöstön on mahdotonta toimia pedagogisesti korkealla tasolla.
Selviytymistä päivästä toiseen
– Perheiden kannalta yksi hyvin toimivan varhaiskasvatuksen mittari on kasvatuskumppanuus. Jos vanhempi voi jättää lapsensa aamulla varhaiskasvatukseen, jossa aikuisella riittää aikaa lapsen kohtaamiseen, on kaikilla hyvä ja turvallinen olo, toteaa varhaiskasvatuksen asiantuntija Merja Korhonen Suomen Vanhempainliitosta.
– Jos taas toistuva tunnelma on se, että lapsi joutuu vain selviämään päivästään isossa ja meluisassa ryhmässä, ei laadukkaasta varhaiskasvatuksesta voida puhua.
Leimataan ja eriarvoistetaan
Korhonen pelkää varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen johtavan siihen, että lapset jotka hyötyisivät laajemmasta varhaiskasvatusoikeudesta, voivat nyt jäädä sen ulkopuolelle.
– Harkintaan perustuvalla järjestelmällä leimataan perheitä ja asetetaan lapset hyvin eriarvoiseen asemaan. Kun pitkäaikaistyöttömän tai maahanmuuttajaperheen lasta tulisi tukea, asetetaan kynnyksiä varhaiselle tuelle. Vaikeana taloudellisena aikana, jolloin perheillä voi olla monenlaisia huolia ratkottavanaan, on tärkeä säilyttää vahva kaikille lapsille suunnattu varhaiskasvatuspalvelu – se on investointi tulevaisuuteen, sanoo Korhonen.