Juha Sipilän hallitus on esittänyt sairauspäivien korvaustason alentamista niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
– Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan työnantajien kustannukset luultavasti vähenevät lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä juoksulla karenssipäivä saattaa päinvastoin lisätä kustannuksia, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Laitos listaa monta tekijää, jotka voivat vaikuttaa kustannuksia kohottavasti.
Suomalaisilla on huomattavia terveyseroja, jotka liittyvät ammatteihin, koulutustaustaan ja sosiaaliluokkaan. Ne näkyvät myös työkyvyttömyydessä. Lähihoitaja, siivooja tai rakennustyöntekijät ovat sairauslomilla kaksi-kolme kertaa useammin kuin asiantuntija-ammateissa toimivat. Karenssipäivä rankaisee eniten matalapalkkaisia ammattiryhmiä.
Lähihoitajan, siivoojan ja rakennustyöntekijän mahdollisuudet erilaisten joustojen käyttöön sairauden sattuessa ovat huonommat kuin asiantuntija-ammateissa. Esimerkiksi etätyötä ei voi tehdä. Myös taloudelliset mahdollisuudet sairastaa ”omalla vastuulla” ovat heikommat.
Sairaana työskentely lisääntyy
Karenssipäivä mahdollisesti lisää sairaana työskentelyä, joka vähentää työn tehokkuutta ja lisää riskejä esimerkiksi tapaturmiin ja virheisiin. Työterveyslaitoksen mukaan on jonkun verran näyttöä siitä, että sydänkuolleisuuden riski voi nousta, jos sairauslomalle ei jää ollenkaan, vaikka terveys on huono.
Laitoksen mukaan muut keinot kuin karenssipäivä ovat todennäköisesti tehokkaampia sairauspoissaolojen ehkäisyssä myös kustannusmielessä. Tällaisia keinoja ovat muun muassa työkykyjohtaminen ja varhainen tuki.
Työhön paluu voi pitkittyä myös sen vuoksi, että työntekijä pelkää joutuvansa uudelleen sairauslomalle ja karenssipäivälle.
Työterveyslaitoksen mielestä tulossa olevien työelämäuudistusten vaikutuksia on tärkeä tutkia tieteellisesti. Esimerkiksi karenssipäivän vaikutuksista ei ole juurikaan tutkittua tietoa.