Harvoin televisiosarja on niin ajan hermolla kuin 13. syyskuuta TV1:n Kotikatsomossa alkanut Jussi Alangon käsikirjoittama ja Jukka Mäkisen ohjaama kuusiosainen Pintaa syvemmältä. Sarjan tapahtumat pohjaavat Keuruun Pihlajavedellä valtionyhtiö Vapon ja alueen kesäasukkaiden vuosia jatkuneeseen kiistaan Vapon harjoittamasta turvetuotannosta, joka pilaa alueen vesistöjä. Leikkisästi on sanottu, että Kalmunevan turvekaivos työllistää kesäasukkaita enemmän kuin itse turvetuotanto työntekijöitä.
Käsikirjoittaja Jussi Alanko on Pihlajavedellä toimivan Martinjärven vesienhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen. Kansan Uutisten Viikkolehdessä 20.9.2013 hän totesi Martinjärven olevan pahoin turvevesien pilaama, koska sen valuma-alueella toimii viisi turvekaivosta. Kun asukkaat syyttivät Vapoa järvivesien pilaamisesta, Vapo vastasi syytteisiin konsulteilla teettämiensä selvitysten avulla.
Yli 60 prosenttia uusista turpeen tuotantoluvista on johtanut valituksiin, jotka ovat ylikuormittaneet Vaasan hallinto-oikeutta.
Korkeimman hallinto-oikeuden viime viikolla tekemä päätös kuitenkin lopettaa turpeenoton Kalmunevalla 31.12.2015 alkaen. Alangon mukaan paikallisten asukkaiden ja yhdistysten aktiivinen toiminta on ollut ratkaiseva tekijä tähän lakkauttamiseen johtaneessa vuosikausia kestäneessä prosessissa.
– Merkille pantavaa on, että Kalmunevan 35 vuotta jatkuneesta tuotantohistoriasta on 33 vuotta tapahtunut viranomaisten tieten ilman vaadittavia vesi- ja ympäristölakien mukaisia lupia.
Turpeenkaivuu pilannut kokonaisia vesireittejä
Alangon mukaan turvekentiltä vesiin karkaa turvetta jokaista kymmentä polttolaitokselle vietävää turvekuormaa kohti kolme kuormaa. Tulvien aikaan päästöt ovat hurjimmillaan monikymmenkertaisia.
– Tätä hienojakoista tai veteen liuennutta humusta ei oteta lukuun turvetuotantoa luvitettaessa ja päästöjen seurannassa. Eikä sitä saada suodatettua turvekenttien jätevesistä millään konstilla.
Alangon mukaan Vapo Oy ilmoitti kaksi vuotta sitten satsaavansa kuluvan ja seuraavan vuoden aikana 30 miljoonaa vesiensuojelulaitteisiin.
– Nämä ”laitteet” ovat erilaisia ojituksia, laskeutusaltaita, pintavalutuskenttiä ja kosteikoita, jotka eivät toimi ylivirtaamatilanteissa eivätkä pidätä jäteveteen sekoittunutta turveainesta pääsemästä vesistöihin.
– Turpeenkaivuu on jo pilannut kokonaisia vesistöreittejä Keski-Suomessa. Näitä ovat Jämsän reitti, Pihlajaveden reitti ja Saarijärven reitti.
Kelvottomat ympäristöselvitykset
Alanko toivoo, että Kalmuneva- päätöksestä saavat uutta voimaa kansalaisjärjestöt, jotka tekevät työtä vesistöjen pelastamiseksi Keski-Suomessa, Savossa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Turpeenpolton ainoa perustelu on ollut sen kotimaisuus. Myötämieltä asialle on haettu vakuuttamalla, että turpeenotto ei vahingoita vesistöjä.
– Tähän vakuutteluun eivät usko edes toiminnan harjoittajat itse, vaan valittavat ympäristölupapäätöksistä perustelunaan muun muassa arvaamattomat sääolot. Kalmunevan ympäristölupaprosessin yhteydessä on paljastunut kuinka kelvottomia ovat turvetuotannon ympäristöselvitykset, vesiensuojelumenetelmät, päästötarkkailu ja viranomaisvalvonta.
– Tästä aiheutuu jatkuvasti mittavaa, peruuttamatonta ja salakavalaa tuhoa vesistöissämme.
Alangon mukaan vastaavia turvekaivantoja on sadoittain ja niiden luvanmukaisuus pitäisi nyt mitä pikimmin tarkastaa. Keski-Suomi on metsien ja vesistöjen maakunta.
– Näitä molempia aarteitamme on vaalittava huolella.
Lisää intoa vesistöjen puolustamiseen
Alanko uskoo, että turpeella tuotettu fossiilinen energia voitaisiin lyhyen siirtymäjakson jälkeen korvata uusiutuvalla kotimaisella bioenergialla, puuhake etunenässä. Työllisyysvaikutukset olisivat tässä tapauksessa todennäköisimmin plusmerkkiset.
– Turveteollisuus ilmoittaa työllistävänsä 12 000 henkeä välillisvaikutukset mukaan luettuna. Turveteollisuuden pilaamien järvien ranta-asukkaiden työllisyysvaikutukset ”mökkikunnissa” ovat vähintään samaa luokkaa.
– Toivottavasti Jyväskylän Energia pääsee pian julki tuomaansa tavoitteeseen, että 70 prosenttia poltosta on puuta. Sen jälkeen ei uusia turvekaivoksia maakunnassa tarvita ja samalla voidaan laatia nopeutettu aikataulu turpeenpolton alasajolle. Nykyisistä turvekaivannoista merkittävä osa aiheuttaa kestämätöntä rasitusta ja pilaantumista vesistöille.
Toivottavasti myös Keski-Suomen kunnat omissa kannanotoissaan ja toiminnassaan heräävät oivaltamaan, mikä valtava taloudellinen merkitys vesistöillämme tulevaisuutta ajatellen on.
– Kalmunevan tapaus innostaa varmasti lisää kansalaisia vesistöjämme puolustamaan, Alanko toteaa.