– Kuntakokonaisuus ei ole hallituksella hanskassa. Väkisinkin tulee sutta ja sekundaa, ja osa aiotuista uudistuksista jää hoitamatta.
Korhonen ei usko hallituksen sote-uudistukselle asetetun aikataulun pitävän. Sote-uudistuksen rahoitus on täysin levällään. Julkisuudessa on palloteltu verotuksen siirtämistä valtiolle tai 9 – 12 perustettavalle alueelle. Vastassa saattaa olla myös perustuslaillisia ongelmia.
– Kuntien rahoitus vaatii uudistamista, mutta kyse on vuosikymmenien mittaan syntyneestä monimutkaisesta rakenteesta. Sen purkaminen ja uudelleen kasaaminen ei ole helppoa, totesi Vasemmistoliiton Kuntafoorumissa lauantaina Seinäjoella puhunut Korhonen.
Kuntien budjeteista leikataan yli puolet
Korhonen muistuttaa, että kuntien budjeteista leikataan sote-uudistuksen myötä yli puolet. Kunnilta jää myös saamatta sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat valtionosuudet, joilla pienet kunnat ovat kyenneet rahoittamaan myös muita palvelujaan.
Hän pelkääkin, että osa kunnista menettää elinkelpoisuutensa. Valtio rahoittaa keskimäärin 25 prosenttia peruspalveluista, mutta rahoitus osuus vaihtelee parista prosentista 70 prosenttiin.
– Miten kunta, jonka tuloista 70 prosenttia on valtionosuuksia ja väestö suurelta osin on eläkeläisiä ja työttömiä, selviää, kysyy Korhonen.
Korhosen mukaan sote-uudistus myllertää kuntakentän uusiksi. Rahoituksen lisäksi avoinna ovat muun muassa kuntien ja valtionhallinnon väliset työnjaot ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet.
– Kenelläkään ei ole vielä selvää käsitystä, millainen on tulevaisuuden kunta, toteaa Korhonen.
Työvoimapalvelujen uudistamiselle kiitosta
Korhonen kiittelee hallituksen aikomusta selvittää kaikkein vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen kunnille Tanskan mallin mukaisesti.
Resurssit ja työllistämisvastuu aiotaan yhdistää. Hän arvioi tämän tekevän nopean työllistämisen kunnille houkuttelevaksi.
– Jos ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan, se saattaa lisätä kuntien työmarkkinakustannuksia, Korhonen muistuttaa.