Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) valitteli jo kesäkuun lopussa, että työllisyysmäärärahoja oli käytetty “ripeästi”. Hänen mukaansa rahaa oli käytössä aiempia vuosia vähemmän suhteessa työttömien määrään.
Palkkatukeen, työvoimakoulutukseen, aloittavan yrittäjän starttirahaan ja muihin työvoimapalveluihin oli varattu tälle vuodelle 724 miljoonaa euroa. Ripeästä käytöstä seurasi, että rahat loppuivat kesken.
Määrärahojen käytön painopistettä päätettiin muuttaa kesken vuoden, koska pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi kasvaa rajusti. 300 päivää työmarkkinatukea saaneille ja muille pitkäaikaistyöttömille varattiin tilapäinen rahoitus.
Lisäksi hallitus myönsi kolmannessa lisätalousarviossaan työllisyyden parantamiseen vielä 25 miljoonaa lisäeuroa.
Pula starttirahasta
Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen muistutti UP-uutispalvelulle torstaina, että pitkäaikaistyöttömille varatut noin 200 miljoonaa euroa on korvamerkitty nimenomaan tälle kohderyhmälle.
Tästä on Saastamoisen mukaan seurannut, että muiden asiakkaiden tarpeita ei ole pystytty toteuttamaan yhtä hyvin kuin aiemmin.
– Rahaa on edelleen jäljellä, mutta määrä ei vastaa TE-toimistojen tarvetta.
Pitkäaikaistyöttömien tilanne on Saastamoisen mielestä tällä hetkellä melko hyvä. Muiden tilanne on kuitenkin heikentynyt, koska rahaa ei riitä kaikille.
– Suurin puute on starttirahasta ja palkkatuesta.
Työttömyyden nopea kasvu näyttää tulleen hallitukselle yllätyksenä.
– Työttömyys suhteessa ennusteisiin on kasvanut odotettua nopeammin. Budjetti laaditaan aina sen hetkisillä ennusteilla. Viime aikoina tilanne on ollut se, että toteutuneet työttömyysasteet ovat olleet ennustettua korkeampia.
Väen väheneminen heikentää palveluita
Heikosta tilanteesta on syytetty esimerkiksi valtion tuottavuusohjelmaa, joka on vähentänyt TE-toimistojen henkilökuntaa.
SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen arvioi taannoin Palkkatyöläinen-lehdessä, että työvoimatoimistojen resurssointi on tärkeää koska työttömyyden pitkittyessä työllistyminen vaikeutuu.
Työ- ja elinkeinoministeriön Saastamoinen pohtii, riittääkö nykyiseen työttömien määrään koskaan tarpeeksi työntekijöitä.
– Tämä on ollut jatkuva tilanne. Ei voi sanoa, että asiat nyt olisivat jotenkin tavallista heikommin. Mutta jos palveluja tarjoava väki koko ajan vähenee ja työttömyys kasvaa, niin onhan se hankala tilanne.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuun lopussa oli 346 700 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 112 800, mikä on 21 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.