Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) torstaina julkaisema tutkimus osoittaa, että EU:n jäsenmaat pystyisivät säästämään terveydenhuollon kustannuksissa, mikäli paperittomille siirtolaisille turvattaisiin pääsy terveyspalveluiden piiriin ajoissa. Ruotsissa, Saksassa ja Kreikassa toteutetussa tutkimuksessa verrattiin säännöllisten terveystarkastusten ja kiireettömän, oikea-aikaisen hoidon kustannuksia kiireellisestä hoidosta syntyviin kustannuksiin.
Tutkimuksen kohteena olivat verenpaineen sekä raskaudenaikaisen terveyden hoidon oikea-aikaiset kustannukset verrattuna tilanteeseen, jossa lykkääminen johtaa kiireelliseen päivystyshoitoon.
Paperittomien siirtolaisten raskaudenajan terveyspalvelut turvaamalla voitaisiin kahden vuoden kuluessa säästää Kreikassa ja Saksassa 48 prosenttia ja Ruotsissa jopa 69 prosenttia nykykustannuksista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti alhaisen syntymäpainon kustannusvaikutuksia. Suuria kustannuksia syntyy muun muassa keskosten pitkäkestoisesta sairaalahoidosta. Alhainen syntymäpaino lisää myös muun muassa aivovaurioiden ja näkövammojen riskiä. Alhaista syntymäpainoa voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti raskaudenajan seurannalla ja hoidolla.
Ihmisoikeuksia ja kansanterveyttä
Paperittomien terveyspalvelujen turvaamisessa on kyse perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja kansanterveyden edistämisestä. Valtioilla on kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista nouseva velvollisuus taata riittävät palvelut riippumatta ihmisten statuksesta.
– On EU-maiden, myös Suomen, velvollisuus turvata myös paperittomien ihmisten oikeus terveyteen. Tuore tutkimus osoittaa, että sen lisäksi paperittomien terveydenhuollon turvaamisella voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.
Paperittomille siirtolaisille tarjolla olevissa terveyspalveluissa on tällä hetkellä suuria eroja EU-maiden välillä. Perusoikeusviraston tutkimus tuo Ihmisoikeusliiton mukaan tärkeää uutta tietoa EU:n jäsenmaissa käytävään keskusteluun paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä, jossa on vedottu erityisesti kustannusvaikutuksiin. Tutkimustulokset ovat erityisen ajankohtaisia tilanteessa, jossa monet jäsenvaltiot pyrkivät säästämään terveydenhuollon kustannuksissa.
Ihmisoikeusliitto toimii EU:n perusoikeusviraston yhteyskeskuksena Suomessa ja tekee vaikuttamistyötä paperittomien terveydellisten oikeuksien puolesta.