Faktaa:
Työkyvyttömyyden lasketaan aiheuttavan yhteiskunnalle noin 4,2 miljardin euron kulut vuodessa.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 18 800 henkilöä vuodessa.
Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 170 000 henkilöä.
Työntekijöiden arvio omasta työkyvystään on kääntynyt huonoon suuntaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Laajan selvityksen mukaan erityisesti alle 40-vuotiaiden työntekijöiden arvio omasta työkyvystään on heikentynyt tänä vuonna.
Vanhempien työntekijöiden työkykyennuste on edelleen parantunut, mutta vuodesta 2009 alkanut hyvä kehitys on hidastunut.
Tiedot ilmenevät työhyvinvoinnin asiantuntijayrityksen Odumin ja työeläkeyhtiö Varman tekemästä Työntekijän työkyky ja hyvinvointi -selvityksestä. Selvitys perustuu laajaan, noin 124 000 henkilön aineistoon, jota on kerätty vuodesta 2009 lähtien.
Ylilääkäri Jukka Kivekäs Varmasta arvioi, että meneillään on käänne pitkään hyvänä jatkuneessa kehityksessä. Merkittävänä hän pitää työkykyennusteen heikkenemistä työelämän nuoremmassa päässä.
– Meillä on hyviä keinoja vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseen työuran loppupäässä. Työuran alkupäässä keinoja on heikommin.
Kivekäs muistuttaa, että työkyvyn heikkouden syyt ovat toiset työelämän alussa kuin loppupäässä. Nuoremmilla ongelmat liittyvät usein itse työhön, sen sisältöihin ja organisointiin.
– Se on aivan eri asia, kuin vanhempien työntekijöiden niska- ja selkäkivut.
Elintavat kohentuneet
Selvityksen mukaan työhön liittyvät syyt vaikuttavat edelleen eniten työntekijän arvioon omasta työkyvystään.
– Työn vaatimukset ja kova työtahti ovat tärkeitä työttömyysriskiin liittyviä tekijöitä. Niiden osuus on kasvanut, sanoo Odumin asiantuntijalääkäri Riikka Mattila.
Työtekijöiden terveyskäyttäytyminen on tutkimuksen mukaan kehittynyt hyvään suuntaan. Alkoholin ja tupakkatuotteiden (ml. nuuska) käyttö on vähentynyt. Myös liikuntaa täysin harjoittamattomien osuus on vähentynyt.
Erityisesti nuorempien ikäryhmien joukossa runsaasti juovien osuus on laskenut merkittävästi.
– Elämäntapojen koheneminen ei kuitenkaan näytä laskevan työkykyriskiä, koska työhön liittyvien tekijöiden vaikutus on niin suuri, Mattila toteaa.
Lyhyet sairauspoissaolot kasvussa
Sairauspoissaolot ovat kokonaisuudessa hiukan vähentyneet vuodesta 2013. Lyhyet, 1 – 3 päivän poissaolot ovat kuitenkin lisääntyneet.
Huolestuttavan suurena Mattila pitää alle 40-vuotiaiden lyhyiden sairauspoissaolojen määrää.
– Sairauspoissaolojen seurannasta ja arvioinnista pitäisi siirtyä niiden taustalla olevien syiden selvittämiseen ja etsiä keinoja poissaolojen vähentämiseksi, Mattila painottaa.
Sairaudet ja oireet ovat työkykyriskin syinä useammin yli 40-vuotiailla ja niiden merkitys on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Sairauksien ja oireiden määrä on lisääntynyt myös nuoremmilla työtekijöillä.
Faktaa:
Työkyvyttömyyden lasketaan aiheuttavan yhteiskunnalle noin 4,2 miljardin euron kulut vuodessa.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 18 800 henkilöä vuodessa.
Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 170 000 henkilöä.