– Työehtosopimusten yleissitovuudesta pidetään kiinni tiukasti jatkossakin, korostaa AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.
Piirainen viittaa EK:n Taloustutkimuksella teettämään selvitykseen, jonka mukaan ?suomalaiset ovat hyvin valmiita paikallisen sopimisen lisäämiseen. EK:n sunnuntaina julkistaman kyselyn mukaan enemmän kuin kolme neljästä (77 prosenttia) kansalaisesta on lisäksi valmis tekemään pidempiä päiviä ruuhkahuippuina, joista kertyneitä vapaapäiviä voisi pitää hiljaisempina aikoina.
– Paikallisesti voidaan jo nyt sopia ja sovitaan asioista. Työehtosopimus on kuitenkin se perälauta, jonka päälle asioita voidaan sopia paikallisesti, muistuttaa Piirainen.
Hän pitää tiukasti kiinni työehtosopimusten yleissitovuudesta. Se turvaa palkansaajille minimitason. Sen päälle voidaan toki sopia paikallisesti muutakin.
– Työelämässä ei ole tilaa vapaamatkustajille tulevaisuudessakaan. Jos työehtosopimusten yleissitovuus romutetaan, järjestäytymättömät työnantajat saisivat kohtuuttoman kilpailuedun, joka mitattaisiin työntekijöiden selkänahasta, ennustaa Piirainen.
Väärin kysytty
Piiraisen mukaan EK:n tutkimus on tehty harhaanjohtavasti, koska siinä on kysytty joustoista kaikelta kansalta.
– Mielestäni asiasta olisi pitänyt kysyä vain niiltä, joita mahdolliset joustot koskevat eli palkansaajilta. Silloin tulos olisi ollut varmasti toisenlainen.
Piirainen hämmästelee, että pääministeri Juha Sipilä on EK:n tutkimukseen viitaten julkisuudessa maininnut suuren osan kansasta olevan valmis paikallisen sopimisen lisäämiseen.
– Tässä halutaan muokata yleistä mielipidettä myötämieliseksi hallituksen tuleville toimille, kun yhteiskuntasopimus kaatui.
EK:n kyselyn mukaan kansalaisten mielestä vaikea taloudellinen tilanne olisi vaatinut yhteiskuntasopimusta. Tämä käy ilmi vastauksista kysymykseen, vaikeuttaako yhteiskuntasopimuksen kaatuminen Suomen kansantalouden elpymistä. 44 prosentin mielestä kariutuminen vaikeuttaa talouden nousua ja 28 prosentin mielestä ei.
EK:n kyselyyn vastanneista 71 prosenttia korostaa maltillisia palkkaratkaisuja.
– Palkankorotukset tulee jatkossa sopia niin, että kasvattavat palkansaajien ostovoimaa ja tukevat suomalaista työllisyyttä. Suomella ei ole varaa veronkevennyksiin, jos halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta ja koulutuksesta, sanoo AKT:n puheenjohtaja.