Opetusministeriö linjasi perjantaina, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoot kasvavat ja varhaiskasvatusoikeutta rajataan jo ensi vuonna. Päivähoito-oikeuden rajausta aikaistetaan vuodella eli se tulee voimaan jo ensi vuoden elokuussa. Siitä lähtien lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa, kun toinen vanhempi on työttömänä tai muusta syystä kotona.
Lakiluonnoksen mukaan vanhempien on voitava osoittaa, että he ovat töissä tai koulutuksessa tai varhaiskasvatusta tarvitaan lapsesta johtuvasta syystä enemmän, jos 20 tuntia ei heidän mielestään riitä. Silloin kunta tekee lopullisen päätöksen, tarjotaanko lapselle joka päivä neljä tuntia tai ennalta määriteltyinä viikonpäivinä kokopäiväinen varhaiskasvatus.
– OAJ pitää oikeutta 20 tuntiin liian pienenä. Lisäksi toiminnan on oltava päivittäistä ja pedagogiikkalähtöistä, edellyttää OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi.
Vuonna 2013 kaikkiaan 228 981 lasta eli 63 prosenttia 1–6 -vuotiaista oli varhaiskasvatuksessa. Kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista 79 prosenttia oli kokopäiväisessä ja 21 prosenttia osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Suurin osa oli varhaiskasvatuksessa säännöllisesti viitenä päivänä viikossa.
Ryhmään jopa 39 lasta
Päiväkodin 3 vuotta täyttäneiden kokopäiväpaikalla olevien ryhmässä on ensi vuonna 24 lasta, kun heitä on nyt 21. Pienimpien, alle 3-vuotiaiden lasten, ryhmien suhdelukuun ei ole tulossa muutoksia. Jos ryhmä muodostetaan vain osapäivähoidossa olevista lapsista, ryhmän koko voi olla jopa 39.
OAJ:n mukaan esitys heikentää kerralla niiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen, joilta oikeus rajataan osapäiväiseksi.
– Miten 39 lapsen ryhmässä luodaan 20 viikkotunnissa sama pohja kuin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa oleville? Ratkaisu on tehty täysin eurot edellä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen lupasi kuitenkin, että asiaa seurataan, mikä on hyvä uutinen, Semi toteaa.
Hyviäkin uudistuksia
OAJ:n mielestä hallituksen esityksessä on hyvääkin. Nyt tunnustettiin se tosiasia, että voimassa oleva laki vaatii lisää yliopistollisesti koulutettuja lastentarhan- ja erityislastentarhanopettajia. Koulutukseen tulee sata paikkaa lisää vuosittain 2017–2020.
Plussaa on sekin, että ministeriö käynnistää varhaiskasvatuksen kehittämisohjelman, jolla vahvistetaan pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa ja henkilöstön täydennyskoulutusta.
Hallitus tavoittelee kaikkiaan 154 miljoonan euron leikkauksia varhaiskasvatukseen vuoteen 2020 mennessä.
Ritva Semin mielestä nyt pitäisi aloittaa varhaiskasvatuslain toisen vaiheen valmistelu. Ongelmana on hänen mukaansa se, että varhaiskasvatuksen nykymääritelmä ei sisällä reunaehtoa, joka takaisi toiminnan pedagogisuuden.
Hallituksen esitys oikeudesta varhaiskasvatukseen on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. Päivähoitoasetusta muutettaisiin vuoden 2015 aikana.