B-luvista paperittomuuteen
EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleva tarvitsee Suomessa oleskeluun luvan. Se voidaan myöntää muun muassa kansainvälisen suojelun tarpeen, työnteon tai perhesiteen perusteella.
Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saavat jatkuvan oleskeluluvan.
Tilapäinen oleskelulupa, niin sanottu B-lupa, on vuodeksi kerrallaan myönnetty lupa tilanteessa, jossa oleskelulupaa muulla perusteella ei myönnetä, mutta henkilöä ei pystytä palauttamaan lähtömaahansa esimerkiksi vastaanottajamaan haluttomuuden tai puuttuvien liikenneyhteyksien vuoksi.
Kaksi vuotta B-luvalla oleskellut henkilö on voinut vakiinnuttaa asemansa hakemalla jatkuvaa oleskelulupaa.
Lakimuutosten jälkeen B-lupia tuskin enää myönnetään ja henkilöt, joille se aikaisemmin olisi myönnetty, jäävät paperittomina maahan, elleivät halua tai onnistu palaamaan lähtömaihinsa.
Paperittomille neuvontaa ja palveluita tarjoavat muiden muassa Paperittomat -hanke ja Vapaa liikkuvuus -verkosto.
Heinäkuussa voimaan tulleet muutokset ulkomaalaislakiin ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettuun lakiin uhkaavat lisätä paperittomuutta.
Lakimuutokset koskevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joita ei pystytä palauttamaan lähtömaihinsa. Kyse on vakavilta konfliktialueilta, kuten Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulevista ihmisistä, joille on aikaisemmin myönnetty tilapäinen oleskelulupa. Lakimuutosten jälkeen tilapäistä lupaa ei myönnetä ja vastaanottopalvelut katkaistaan, mikäli henkilö ei hae vapaaehtoisen paluun ohjelmaan ja myös palaa lähtömaahansa.
– Ihmisiltä viedään oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ilman oleskelulupaa heillä ei myöskään ole työnteko-oikeutta tai mahdollisuutta vakiinnuttaa asemaansa. Näin syntyy uusi paperittomien ryhmä, joilla ei ole pääsyä perusoikeudet takaaviin palveluihin, mutta joita ei myöskään voida palauttaa, sanoo Vapaa liikkuvuus verkoston aktiivi Markus Himanen.
Perusoikeudet uhattuina
Himasen mukaan kyse on suuresta periaatteellisesta muutoksesta: jos aikaisemmin on lähdetty siitä, että tänne jääville taataan jonkinlaiset perusoikeudet, nyt tästä periaatteesta luovutaan. Perustuslaki velvoittaa suoraan kuntia, mutta käytännössä ilman valtion antamia lakeja tai ohjeistuksia paperittoman henkilön on lähes mahdotonta pitää kiinni oikeuksistaan.
Samoilla linjoilla on Pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja ja juristi Marjaana Laine.
– Laissa tai sen valmistelussa ei ole lainkaan ajateltu, miten turvataan perustavanlaatuiset oikeudet, kuten oikeus terveyteen, asumiseen ja toimeentuloon. Perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaan valtion tulee turvata ne kaikille. Nyt ihmiset jäävät heitteille, sanoo Laine.
Laki lähtee oletuksesta, että kaikki kielteisen päätöksen saaneet palaavat vapaaehtoisesti. Näin tuskin tapahtuu. Laki myös olettaa, että jos yksikin henkilö on palannut tiettyyn maahan, sinne paluu on mahdollista kaikille.
– Kyse on vakavista kriisimaista tulevista ihmisistä. Monet pelkäävät tai kokevat muista syistä, ettei paluu ole mahdollinen, sanoo Laine.
Maahanmuuttoviraston mukaan myös jo aikaisemmin myönnetyt väliaikaiset luvat tullaan avaamaan.
– Tämä on valtava henkilökohtainen katastrofi. Monet väliaikaisella luvalla oleskelevat ovat asuneet useita vuosia Suomessa. Heillä saattaa olla kunnan vuokra-asunto ja opiskelupaikka. Jos he eivät onnistu saamaan oleskelulupaa muulla perusteella, he tippuvat suoraan kadulle, sanoo Himanen.
Eteläeurooppalaiseen malliin?
Turvapaikanhakijoiden määrät konfliktimaista ovat kasvussa. Maiden turvallisuustilanteen huomioiden ihmisten halukkuus palata tuskin lisääntyy tai käännytykset helpottuvat. Uusien lakien myötä tämä tarkoittaa, että paperittomien määrä Suomessa kasvaa.
– Lähestymme eteläeurooppalaista mallia, jossa osa porukasta tippuu kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle, arvioi Himanen.
Paperittomuus syrjäyttää yhteiskunnasta, ajaa harmaan talouden piiriin ja pahimmillaan altistaa ihmiskaupalle. Ihmiset, joilla ei ole työnteko-oikeutta eikä minkäänlaista yhteiskunnan tarjoamaa turvaa, ovat haavoittuvassa asemassa ja alttiita hyväksikäytölle.
Perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta tilanne on kestämätön.
– Valtiolla on velvollisuus turvata perustavanlaatuiset oikeudet ja palvelut sekä mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Jos hyväksytään, että tietyn ihmisryhmän kohdalla tämä ei päde, se romuttaa demokraattisen yhteiskunnan perustan, Laine sanoo.
Juttua varten on haastateltu Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta.
Paperittomuudesta lisää KU:n verkkolehdessä sunnuntaina kello 12.
B-luvista paperittomuuteen
EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleva tarvitsee Suomessa oleskeluun luvan. Se voidaan myöntää muun muassa kansainvälisen suojelun tarpeen, työnteon tai perhesiteen perusteella.
Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saavat jatkuvan oleskeluluvan.
Tilapäinen oleskelulupa, niin sanottu B-lupa, on vuodeksi kerrallaan myönnetty lupa tilanteessa, jossa oleskelulupaa muulla perusteella ei myönnetä, mutta henkilöä ei pystytä palauttamaan lähtömaahansa esimerkiksi vastaanottajamaan haluttomuuden tai puuttuvien liikenneyhteyksien vuoksi.
Kaksi vuotta B-luvalla oleskellut henkilö on voinut vakiinnuttaa asemansa hakemalla jatkuvaa oleskelulupaa.
Lakimuutosten jälkeen B-lupia tuskin enää myönnetään ja henkilöt, joille se aikaisemmin olisi myönnetty, jäävät paperittomina maahan, elleivät halua tai onnistu palaamaan lähtömaihinsa.
Paperittomille neuvontaa ja palveluita tarjoavat muiden muassa Paperittomat -hanke ja Vapaa liikkuvuus -verkosto.