Greenpeace: ”Tekniikka ei riitä”
Ydinjätteen loppusijoitus ei ala lähitulevaisuudessa.
– Merkittävin syy hitauteen on teknologian kehittymättömyys, toteaa ympäristöjärjestö Greenpeacen Eurooppalaisen energiakampanjan varajohtaja Jehki Härkönen.
Ratkaisun löytäminen kestänee huomattavasti kauemmin ja maksaa enemmän kuin ydinvoimateollisuus on antanut ymmärtää.
Greenpeace epäilee, että pisimmällä suunnitelmissaan olevan Suomen loppusijoituksen alku lykkääntyy.
– Suomen hanke on kopio ruotsalaisesta hankkeesta. Ruotsissa hanketta on lykätty peruskonseptin epävarmuuksien vuoksi. Ratkaisun löytäminen kestänee huomattavasti kauemmin ja maksaa enemmän kuin ydinvoimateollisuus on antanut ymmärtää.
Posivalla on Olkiluodon Eurajoella Onkalo, joka on tutkimustila ydinjätteen loppusijoittamista varten. Posivan on tarkoitus aloittaa loppusijoitus 2020-luvulla.
Greenpeace ei vastusta geologista loppusijoitusta sinänsä.
– Kritisoimme teknologian liian nopeaa käyttöönottoa ja muun muassa Posivan tapaa mainostaa hankettaan maailmalla valmiina ratkaisuna.
Härkönen ei vastaa suoraan kysymykseen, ovatko EU-maiden ydinjätesuunnitelmat hyviä, keskinkertaisia vai heikkoja.
– Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus on edelleen ratkaisematon ongelma maailmassa.
Teollisuus haaveilee, että 95 prosenttia ydinjätteestä saataisiin uudelleenkäytettyä polttoaineeksi.
– Uudelleenkäyttö on toistaiseksi suurelta osin epäonnistunut.
Greenpeacen mukaan ydinjätettä pitää säilyttää hyvin, kunnes loppusijoitus voidaan tehdä turvallisesti.
– On tärkeää säilöä jäte esimerkiksi kuivasäiliöihin, jotka eivät ole riippuvaisia ulkoisesta jäähdytyksestä, kuten esimerkiksi Suomessa käytettävät vesisäiliöt ovat.
Säteilyturvakeskus: ”Ongelmia liioiteltu”
Moni EU-kansalainen ei halua ydinjätettä lähelleen. Siksi ydinjätteen loppusijoituksen pohdinta on kestänyt.
– Vaikeinta on ollut kansalaisten hyväksynnän saaminen. Moni EU-maa on myös tiheään asuttu. Kun on paljon ihmisiä, löytyy yleensä enemmän vastustustakin, toteaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvontaosaston johtaja Risto Paltemaa.
Hänen mukaansa ydinjätteen loppusijoitus etenee paremmin kuin vuosien aikana on uutisoitu.
– Joitakin asioita ja ongelmia on liioiteltu.
Paltemaa ei kuitenkaan halua arvioida onko EU:n ydinjätteen loppusijoituksen tilanne hyvä, keskinkertainen vai heikko.
Paltemaan mukaan pitkälle meneviä suunnitelmia on EU-maista Suomella, Ruotsilla ja Ranskalla.
EU-maat etenevät asiassa eri vauhtia. Maan tilanne ei riipu läntisestä tai itäisestä sijainnista.
– Isoista maista Saksalla on ongelmia.
Itä-Euroopassa on rohkaisevia esimerkkejä.
– Esimerkiksi Unkarilla ja Tšekillä on hyviä suunnitelmia.
Loppusijoitusta voi hankaloittaa poliittinen päätöksenteko.
– Italian ratkaisu on poliittisesti vaikea.
Joidenkin maiden hitaus voi johtua strategiasta.
– Alankomailla on ollut viivytystaktiikka. Maa aikoo varastoida jätteitä pitkän ajan ja katsoa, mitä muut tekevät.
STUK:in ja ydinenergia-asiantuntijoiden mukaan geologinen loppusijoitus on ydinjätteille paras ratkaisu.
– Viidessäsadassa vuodessa polttoaineen aktiivisuus vähenee erittäin jyrkästi.