Ydinjäte haudataan maaperään
Ydinpolttoainetta valmistetaan maaperästä saatavasta uraanista, jonka halkeamistuotteet ovat radioaktiivisia. Prosessissa syntyy ydinjätettä.
Ydinjätettä on kolmea lajia: matala-aktiivista, keskiaktiivista ja korkea-aktiivista.
Ongelmallisin on korkea-aktiivinen, joka on enimmäkseen käytettyä ydinpolttoainetta.
Korkea-aktiivista ydinjätettä voi maailmassa olla 445 000 tonnia vuonna 2020.
Noihin aikoihin ydinjätteen loppusijoituksen pitäisi alkaa ensimmäisenä Suomessa. Jätettä tulee paljon lisää.
Kaupallinen ydinvoimatoiminta alkoi 1950-luvulla. Kaupallisia ydinvoimareaktoreita on toiminnassa 31 maassa 437 kappaletta. Rakenteilla on 66 reaktoria.
Ydinvoima-alan teollisuuden mukaan enemmän tai vähemmän suunnitteilla tai harkinnassa on jopa 488 reaktoria lisää. Näistä osa toteutunee, osa ei.
Lisäksi on muun muassa tutkimusreaktoreita.
Loppusijoituksen standardivaihtoehdoksi on tulossa geologinen loppusijoitus, eli sijoittaminen syvälle maanpinnan alle. Tähän on yksityiskohdiltaan erilaisia ratkaisuja.
Loppusijoituksen voi aloittaa 40 vuotta ydinjätteen reaktorista poistamisen jälkeen.
Loppusijoitus tehdään 100 000 vuodeksi. Kriitikoiden mukaan nykyisissä laitteissa ja käytännöissä on puutteita.
Ongelmia voi syntyä vaikka tuhannen vuoden päästä. Lisäksi pitää varautua 100 000 vuodessa maapallolla tapahtuviin muutoksiin.
Tekniikan kehittyessä ydinjätteitä voidaan ehkä hyödyntää. Osa maista ei aio jättää mahdollisuutta ydinjätteiden nostamiseen.
Alankomaat
Asukasluku: 16,8 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 4 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 1 reaktori. Suunnitteilla yksi lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Paikkaa ei ole etsitty. Vuonna 2006 päätettiin, että päätös tehtäisiin vuoteen 2016 mennessä.
Belgia
Asukasluku: 11,2 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 47,5 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 6 reaktoria.
Ydinjätteen loppusijoitus: Tilanne auki. Loppusijoitus alkaa ehkä vuonna 2080.
Bulgaria
Asukasluku: 7,2 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 32 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 2 reaktoria. Suunnitteilla lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Tilanne täysin auki.
Espanja
Asukasluku: 46,5 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 20 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 7 reaktoria.
Ydinjätteen loppusijoitus: Loppusijoituspaikkoja mietitty. Nyt näyttää siltä, että päätöstä lykätään jopa vuosikymmeniä.
Iso-Britannia
Asukasluku: 64,3 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 17 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 16 reaktoria.
Ydinjätteen loppusijoitus: Selvittäminen alkanut. Loppusijoitus voisi alkaa vuonna 2075.
Italia
Asukasluku: 60,8 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 0 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 0 reaktoria. Maalla on ollut neljä reaktoria. Vuonna 2011 kansalaiset äänestivät kansanäänestyksessä ydinvoiman paluuta vastaan.
Ydinjätteen loppusijoitus: Loppusijoituspaikkaa on kartoitettu ilman tulosta.
Liettua
Asukasluku: 2,9 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 0 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 0 reaktoria. Suljettiin vuonna 2009. Rakentaa uutta reaktoria. Hankkeessa mukana Latvia ja Viro.
Ydinjätteen loppusijoitus: Täysin auki.
Puola
Asukasluku: 38,5 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 0 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 0 reaktoria. Suunnitteilla ydinvoimaa.
Ydinjätteen loppusijoitus: Nimetty viisi mahdollista paikkaa loppusijoitusta varten, mutta asia avoinna. Loppusijoitus alkanee vuonna 2075, ehkä.
Ranska
Asukasluku: 66 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 77 prosenttia. Ranska vie runsaasti ydinsähköä.
Toiminnassa olevat reaktorit: 58 reaktoria. Suunnitteilla lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Pisimmällä Suomen ja Ruotsin ohella. Pitäisi aloittaa loppusijoitus vuonna 2025.
Romania
Asukasluku: 9,9 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 18,5 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 2 reaktoria. Suunnitteilla lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Täysin avoinna. Romania ei ole juurikaan miettinyt asiaa.
Ruotsi
Asukasluku: 9,6 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 41,5 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 10 reaktoria.
Ydinjätteen loppusijoitus: Valmistelut melko pitkällä Suomen tapaan. Loppusijoituksen pitäisi alkaa 2020-luvun loppupuolella.
Saksa
Asukasluku: 81 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 16 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 8 reaktoria. Aikoo sulkea kaikki 17 reaktoriaan vuoteen 2022 mennessä.
Ydinjätteen loppusijoitus: Yhtä loppusijoituspaikkaa tutkittu tarkasti. Vielä on auki, tutkitaanko muita. Tavoite aloittaa loppusijoitus vuonna 2025, mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Greenpeace on epäillyt jopa vuotta 2035.
Slovakia
Asukasluku: 5,4 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 57 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 4 reaktoria. Suunnitteilla lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Oli suunnitelmia loppusijoituksesta. Hylkäsi ne vuonna 2001. Nyt avoinna. Miettii geologista loppusijoitusta tai ydinjätteen viemistä ulkomaille.
Slovenia
Asukasluku: 2,1 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 37 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 1 reaktori (yhdessä Kroatian kanssa).
Ydinjätteen loppusijoitus: Avoinna loppusijoituksen maa. Joko Slovenia, Kroatia tai jokin muu. Päätös ilmeisesti vuonna 2020.
Suomi
Asukasluku: 5,5 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 35 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 4 reaktoria. Tulossa lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Osalle ydinjätteistä valittu loppusijoituspaikka. Loppusijoituksen pitäisi alkaa 2020-luvulla. Suomen suunnitelmat pisimmällä koko maailmassa.
Tanska
Asukasluku: 5,6 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 0 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 0 reaktoria. Lakkautti ydinvoiman vuonna 1985.
Ydinjätteen loppusijoitus: Kuusi vaihtoehtoa jäljellä loppusijoituspaikaksi. Saksa, Puola ja Ruotsi ovat kritisoineet Tanskan suunnitelmia haudata jätteet paljon lähemmäksi maanpintaa kuin muut maat ovat suunnitelleet. Tanskan valinta on lykkääntynyt, kun maa tutkii mahdollisuutta viedä ydinjätettään ulkomaille.
Tšekki
Asukasluku: 10,5 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 36 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 6 reaktoria. Suunnitteilla mahdollisesti lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Tutkitaan seitsemää vaihtoehtoa. Valinta vuoteen 2025 mennessä. Loppusijoitus alkaisi vuonna 2065.
Unkari
Asukasluku: 9,9 miljoonaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta: 54 prosenttia.
Toiminnassa olevat reaktorit: 4 reaktoria. Suunnitteilla lisää.
Ydinjätteen loppusijoitus: Sopiva loppusijoituspaikka näyttää löytyneen. Loppusijoituksen pitäisi alkaa 2060-luvulla.
Lähteet: The world nuclear industry status report 2015, World nuclear association, Nuclear waste riddle, European nuclear safety regulators group, Greenpeace, Online Post, Japan Times ja Euroopan unioni.
Ydinjäte haudataan maaperään
Ydinpolttoainetta valmistetaan maaperästä saatavasta uraanista, jonka halkeamistuotteet ovat radioaktiivisia. Prosessissa syntyy ydinjätettä.
Ydinjätettä on kolmea lajia: matala-aktiivista, keskiaktiivista ja korkea-aktiivista.
Ongelmallisin on korkea-aktiivinen, joka on enimmäkseen käytettyä ydinpolttoainetta.
Korkea-aktiivista ydinjätettä voi maailmassa olla 445 000 tonnia vuonna 2020.
Noihin aikoihin ydinjätteen loppusijoituksen pitäisi alkaa ensimmäisenä Suomessa. Jätettä tulee paljon lisää.
Kaupallinen ydinvoimatoiminta alkoi 1950-luvulla. Kaupallisia ydinvoimareaktoreita on toiminnassa 31 maassa 437 kappaletta. Rakenteilla on 66 reaktoria.
Ydinvoima-alan teollisuuden mukaan enemmän tai vähemmän suunnitteilla tai harkinnassa on jopa 488 reaktoria lisää. Näistä osa toteutunee, osa ei.
Lisäksi on muun muassa tutkimusreaktoreita.
Loppusijoituksen standardivaihtoehdoksi on tulossa geologinen loppusijoitus, eli sijoittaminen syvälle maanpinnan alle. Tähän on yksityiskohdiltaan erilaisia ratkaisuja.
Loppusijoituksen voi aloittaa 40 vuotta ydinjätteen reaktorista poistamisen jälkeen.
Loppusijoitus tehdään 100 000 vuodeksi. Kriitikoiden mukaan nykyisissä laitteissa ja käytännöissä on puutteita.
Ongelmia voi syntyä vaikka tuhannen vuoden päästä. Lisäksi pitää varautua 100 000 vuodessa maapallolla tapahtuviin muutoksiin.
Tekniikan kehittyessä ydinjätteitä voidaan ehkä hyödyntää. Osa maista ei aio jättää mahdollisuutta ydinjätteiden nostamiseen.