Pääministeri Juha Sipilä kuvasi suurlähettiläspäivillä Suomen olevan jopa kriisissä.
– Menossa on yksi Suomen taloushistorian heikoimmista ajanjaksoista. Mikäli ennusteet tämän vuoden talouskasvusta toteutuvat, taloutemme on tämän vuoden lopussa noin viisi prosenttia pienempi kuin ennen kansainvälisen finanssikriisin alkua vuonna 2008. Velkamme kasvaa joka päivä.
– Talouskehityksemme on ollut selvästi heikompaa kuin muualla euroalueella tai verrokkimaillamme Ruotsilla ja Saksalla. Kilpailukykymme on rapautunut jopa noin viisitoista prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi, ja vienti ei vedä. Tämän seurauksena teollisuustuotanto on pienentynyt neljänneksellä. Kyse on Suomen talouden rakenteellisesta kriisistä, ei väliaikaisesta notkahduksesta tai suhdannekriisistä.
Kymmenen miljardin haaste
Sipilän mukaan tilanne paljastaa sen, että emme ole oppineet elämään euroalueella.
– Perinteiset työkalut eivät riitä ja suomalaisen työn kilpailukyky on heikentynyt. Suomella on kymmenen miljardin haaste. Säästöillä hoidetaan neljä miljardia euroa, uudistuksilla neljä ja loput kasvun maaperän rakentamisella. Kilpailukykyeroa kurotaan umpeen työelämän muutoksilla, maltillisilla palkkaratkaisuilla ja tuottavuuden parantamisella.
Sipilä sanoi, että viime viikolla kaatuneella yhteiskuntasopimuksella pyrittiin hakemaan ratkaisua työelämän muutoksiin kilpailukykyloikalla ja työntekijöiden muutosturvaa parantamalla. Hallitus ei luovu tavoitteistaan, vaan tulee alkusyksyn aikana esittelemään vaihtoehtoisia keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Tarkistuspiste vuonna 2017
– Jos onnistumme vaikeutuneessa tehtävässä, pystymme välttämään lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä tekemään mahdollisuuksien mukaan ansiotuloverotuksen kevennykset. Tarkistuspiste näille toimille on kevät 2017.
Sipilän mukaan velaksi elämisen jatkaminen olisi käpertymistä sisäänpäin vaihtoehdottomuuden tilaan.
– Osa meistä vastustaa säästöjä, osa työelämän uudistamista kilpailukyvyn parantamiseksi ja osa julkisen talouden reformeja. Vastustamalla näitä hyväksyy samalla myös vastuuttoman velaksi elämisen jatkamisen ja ongelmien siirtämisen seuraavien sukupolvien ratkaistavaksi. Minulle se on vastenmielinen ajatus.
Tekemättä ei voi jättää
Kriisissä olevaan Suomeen sopivat Sipilän mielestä samat kriisijohtamisen periaatteet kuin yrityksiinkin.
– Yrityksessä kriisijohtamisen periaatteita ovat talouden tasapainottaminen, ihmisistä huolehtiminen ja tulevaisuuteen panostaminen. Tämä sopii myös Suomen johtamiseen. Julkinen talous on saatava tasapainoon ja velaksi elämisen on loputtava. Ihmisistä on pidettävä huolta oikeudenmukaisella politiikalla.
– Leikkauslistoja on helppo kritisoida, mutta tekemättä jättämisen vaihtoehtoa ei ole. Meidän on myös kyettävä luomaan innostavampia tulevaisuuden näkymiä koko kansakunnalle. Tarvitsemme talouskasvua, työpaikkoja ja tulevaisuusinvestointeja. Hallituksen kärkihankkeet ovat osa näitä tulevaisuusinvestointeja.