Karjalan tasavallan ja Etelä-Karjalan välinen asema kiinnostaa erityisesti kaakon elinkeinoelämää. Muun muassa maakuntaliitot, kunnat ja jotkut kansanedustajat ovat sitä ajaneet näkyvästi. Venäjän puolella rakennetaan uusia teitä, ja Petroskoissa uusi yhteys nähdään piristysruiskeena tasavallan kehittämiseen.
Karjalan talouskehitysministeri Valentin Tṥmyl vetosikin viime viikolla Savonlinnassa Suomen hallitukseen, että päätöstä vielä tarkasteltaisiin uudelleen. Hän melkein kiihtyi asiasta puhuessaan.
– Venäjällä jahkattiin tämän avaamisen kanssa 15 vuotta. Nyt kun me olemme vihdoin valmiit, toivon että järki voittaa myös Suomessa, Tṥmyl sanoi.
Savonlinnaan lähes 500 henkeä koonneessa Saimaa Summit -tapahtumassa vedottiin monella suulla valtioneuvoston tervehdyksen esittäneeseen Paula Lehtomäkeen, valtiosihteeriin joka on entinen Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja. Lehtomäki puhui yleisellä tasolla maiden välisen yhteistyön lisäämisen tarpeista mutta sanoi, että päätöstä raja-asemasta otetaan tuskin uuteen käsittelyyn.
Dosentti Arto Luukkanen kehotti poliitikkoja kerrankin kauniiden puheiden sijaan ja sinetiksi päättämään rahoista: niitä tarvittaisiin nyt muun muassa venäjän kielen opetukseen ja raja-asemaan.
Pakotteet eivät vaikuta rajaohjelmaan
Valtioneuvoston päätös perustuu kustannushyötynäkökulmaan. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa näitä laskelmia on arvosteltu. Esimerkiksi maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo, että kuluja on esitetty yläkanttiin tarkoitushakuisesti.
– Raja-asemalla on nykyisin käyttökuluja yli miljoona vuodessa. Jos asema olisi auki vain päiväaikaan, selvittäisiin 4–5 miljoonan vuosikuluilla. Lisääntynyt liikenne toisi nämä rahat reilusti takaisin.
EU:n rajaohjelmasta, jota eivät mitkään pakotteet rokota, Suomi voisi käyttää jopa 10 miljoonaa euroa rajan teiden ja rakennusten parantamiseen.
Saimaa Summitin käytäväkeskusteluissa esitettiin epäilyjä, että valtioneuvoston päätös ei olisi vain kustannuslaskelmaa, vaan taustalla olisi myös myötäilyä EU:n pakotepolitiikkaan.
Parikkalan-Syväoron raja-asema on nykyisin vain viranomais- ja paikallisen puutavaraliikenteen käytössä. Tänä kesänä Venäjän viranomaiset ovat kuitenkin alkaneet sallia myös venäläisten matkailijoiden käyttää sitä, mikä tuli suomalaisille yllätyksenä. Se ehkä myös lisää paineita päätöksen muuttamiseen.