Uusi hallitus teki jo toukokuussa ensimmäinen koeponnistuksen yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Se kaatui yrityksen epämääräisyyteen.
Puhuttiin viiden prosentin ”tuottavuusloikasta” ja keinoksi tarjottiin työajan pidentämistä 100 tunnilla vuodessa. Työajan pidentäminen voi kyllä alentaa kustannuksia, mutta työn tuottavuutta se ei lisää.
Nyt tavoitteeksi on täsmentynyt yritysten kilpailukyvyn kohentaminen. Se saavutetaan alentamalla yksikkötyökustannuksia vähintään viidellä prosentilla. Vaatimus työajan pidentämisestä on pysynyt ennallaan.
Palkansaajajärjestöissä työajan vastikkeeton pidentäminen on kuitenkin tyrmätty jo etukäteen.
Järjestöjen huolena on yhteiskuntasopimuksen tasapaino. Mihin työnantajat sitoutuvat, kun kilpailukyvyn kohentaminen revitään palkansaajien selkänahasta?
Työmarkkina-asioissa varsin kokematon hallitus hakee yhteiskuntasopimukselle ulkopuolista vetoapua.
Selvityshenkilöksi on kysytty Paavo Lipposta, mutta yhteiskuntasopimuksen selvittely ei mahdu ex-pääministerin aikatauluihin.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan esillä ovat olleet myös ex-valtakunnansovittelija Juhani Salonius, valtiovarainministeriön entinen ylijohtaja Jukka Pekkarinen sekä presidentti Tarja Halonen.