Palkansaajajärjestöt ovat valmiita keskustelemaan myös työajoista yhteiskuntasopimuksen yhteydessä, toteaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Kuitenkin työajan vastikkeettomaan pidentämiseen kanta on entinen. Se ei käy.
– Työaikakysymyksiä voisi lähestyä esimerkiksi kehittämällä työaikapankkeihin toimivampia malleja. Siltä pohjalta STTK on valmis keskustelemaan, mutta ei työajan ehdottomasta pidentämisestä, Palola vakuuttaa.
Hallitus tekee torstaina työmarkkinajärjestöille esityksensä yhteiskuntasopimuksesta ja sen aikataulusta. Palkansaajien ja työnantajien järjestöjohtajat tapaavat hallituksen edustajat maanantaina.
– Tapaamisessa osapuolilta pyydetään varmaankin näkemyksiä siitä, miten viiden prosentin kilpailukykyloikka voitaisiin tehdä, Palola arvioi.
Maanantain tapaamisesta käynnistyy yhteiskuntasopimuksen tunnusteluvaihe, joka kestää kolme viikkoa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) odottaa järjestöiltä 21. elokuuta mennessä vastausta, ovatko ne valmiit sitoutumaan yhteiskuntasopimukseen. Keskusjärjestöjen hallinnot ovat koolla samana päivänä.
– Silloin hallitukselle vastataan, onko eväitä ryhtyä käymään varsinaisia neuvotteluja.
Kovat panokset
Palolan mukaan palkansaajapuolelta keskusteluun nostetaan henkilöstön muutosturva ja työnantajan osallistuminen siihen.
– Esille nousee myös irtisanomissuojan parantaminen. Kyse on taloudellisesti menestyvän yrityksen irtisanomisten tekemisestä kalliimmaksi.
Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt haluavat keskustella henkilöstön asemasta yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä.
Hallitus esittää yhteiskuntasopimuksen porkkanaksi miljardin euron kevennyksiä verotukseen. Keppinä hallitus heiluttaa raskasta leikkauslistaa, jos sopimusta ei synny.
Palola pitää asetelmaa erikoisena työmarkkinaneuvottelujen lähtökohdaksi. Panokset ovat hänen mielestään varsin kovat.
– Kysehän on työmarkkinaratkaisusta, jolle ladataan sopimisen pakkoa. Jos ette sovi, tapahtuu näin ja mustapekka jää teidän käteenne.
Ilmapiiri herkistyy
Palolan mielestä keskusteluilmapiiriä ovat jo päässeet pilaamaan tiedot pörssiyhtiöiden johtajien palkkojen ja palkkioiden kovista korotuksista samaan aikaan, kun kansalaisilta vaaditaan kohtuutta ja palkkamalttia.
Samalla tavoin ovat vaikuttaneet Helsingin Sanomien tiedot eläkkeelle siirtyneiden vuorineuvosten pakenemisesta Portugaliin veroja piiloon.
– En sano, että nämä neuvotteluja sinänsä vaikeuttavat. Yleistä keskusteluilmapiiriä ne kyllä herkistävät.