Sähköautoihin siirtymisen tiellä näyttää olevan monta mutkaa. Helppo vaihtoehto on sen sijaan sähköavusteinen polkupyörä. Keski-Euroopassa jo noin kymmenen prosenttia myytävistä polkupyöristä on sähköavusteisia. Suomessa sähköpyörien käyttö on vielä marginaalista.
Helsinkiläinen emeritusprofessori J P Roos hankki ensimmäisen sähköpyöränsä Oxfordista työskennellessään siellä viisi vuotta sitten. Hän toi sen Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen ajaen suuren osan matkasta. Pari vuotta sitten hän hankki Suomesta vielä talvisähköpyörän, jossa on nastat valmiina. Se oli alkujaan tavallinen polkupyörä, johon on lisätty sähkömoottori ja akku.
Roos käyttää pyörää pääasiassa muutaman kilometrin työmatkoillaan.
Yleinen asenne on, että sähköpyöräilyssä fuskataan.
– Vastatuulet ja ylämäet eivät haittaa, voi kulkea sivistyneesti pukeutuneena kaiken aikaa, ei tarvitse erityisiä pyöräilyasuja eikä työpaikalle saavu hikisenä, Roos listaa sähköavusteisuuden etuja.
Kynnys lähteä matkaan pyörällä alenee, ja moni saattaa sen vuoksi jättää auton kotiin. Roos ei tosin muutenkaan taittaisi työmatkaansa autolla vaan lähijunalla.
Kauppamatkoilla hän käyttää autoa kantamusten vuoksi.
– Jos hankkisin pyörääni peräkärryn, se olisi hyvä vaihtoehto kauppamatkallakin, Roos pohtii.
Pitempiä päivämatkoja
Galleristi Risto Korhonen ja hänen puolisonsa, kiinteistöalalla työskentelevä Hilkka Helsti ovat sähköpyöräilleet kolmisen vuotta harrastettuaan tavallista pyöräilyä jo pitkään.
– Kun Hilkka sai GoExpo-messuilla kokeilla sähköpyörällä ajoa, se oli menoa, Korhonen kertoo.
Helsingissä asuvat Helstit tekevät pyöräretkiä eri puolilla Suomea. Sähköavusteisuudesta on monia etuja.
– Jotkut ovat kysyneet, emmekö me enää muuten jaksa. Päinvastoin – tässä tulee ajettua monin verroin enemmän ja saa hyvin liikuntaa, koska ajaminen on niin kivaa. Päivämatkamme ovat tuplaantuneet, Korhonen myhäilee.
– Aiemmin Risto jaksoi enemmän kuin minä, siitä tuli epäbalanssia. Nyt kumpikin jaksaa yhtä hyvin, Hilkka Helsti jatkaa.
Helsti arvostaa myös sähköpyörän hiljaisuutta.
– Moottorin äänen kuulee juuri ja juuri, kun höristää korviaan. En ikinä ottaisi mopoa tai muuta vastaavaa, josta lähtee inhottava mekkala.
Sähkö auttaa kiihdyttämään
Sähköpyörä liikkuu polkemisen ja sähkön yhdistelmällä. Moottori reagoi polkemiseen niin että vauhti kiihtyy nopeammin kuin tavallisessa pyörässä. Sähköpyörän nopeusrajoitus on Suomessa 25 kilometriä tunnissa. Polkemalla saa ajaa kovempaakin, mutta sähkömoottori ei silloin enää kiihdytä.
Sähköä kuluu niin vähän, että sähköpyörät luokitellaan päästöttömiksi kulkuneuvoiksi.
On myös sähköpyöriä, joista rajoitukset on poistettu ja joissa on kaasukahva.
– Ne luokitellaan mopoiksi, joita käytet-
täessä pitää olla ainakin mopokortti ja vakuutukset, Korhonen selvittää.
Akun lataaminenkaan ei pyöräilyä juuri hankaloita. Työmatkansa polkevalla riittää, että akun jättää yöksi lataukseen. Akun teho kannattaa valita käyttötarpeen mukaan. Toisin kuin sähköauton kohdalla, lataamiseen käy mikä tahansa tavallinen pistorasia. Tarvittaessa pyörällä voi tietysti ajaa myös ilman sähköä, vaikkakin se on akkuineen ja moottoreineen vähän perinteistä pyörää raskaampi.
Hidasteina asenteet ja hinnat
Miksi sitten sähköpyörien käyttäjiä on Suomessa edelleen hyvin vähän? Harrastajat selittävät tätä suomalaisten asenteilla.
– Yleinen asenne on, että sähköpyöräilyssä fuskataan, Korhonen kuvaa.
– Ehkä se on protestanttista etiikkaa. Ajatellaan, että pyöräilyn pitäisi olla kärsimystä, jatkaa Helsti.
Keskeinen hidaste on myös hinta. Sähköistys lisää pyörän hintaa jopa tuhat euroa, josta akku syö suurimman osan.
– Sähköpyörät koetaan kalliiksi. Mutta tavallistenkin pyörien hinnoissa on eroja. Jos kilpapyörän hankkii, samalla hinnalla saisi monta sähköpyörää, Korhonen vertaa.
Korhonen, Helsti ja Roos ovat vakuuttuneita, että sähköpyörät tulevat Suomessakin yleistymään. Kun kysyntä kasvaisi edes vähän, positiivinen kierre voisi alkaa.
– Nyt sähköpyöriä ostetaan niin vähän, että firmojen täytyy pitää marginaalit isoina saadakseen edes vähän tuottoa, Roos arvioi.
Sähköpyöräilyä harrastavat usein iäkkäämmän puoleiset ihmiset. Esimerkiksi työmatka-ajossa siitä olisi etua nuoremmillekin, Hilkka Helsti sanoo. Äskettäin on tullut markkinoille myös maastosähköpyöriä, jotka on suunnattu nimenomaan nuorille.
– Myös lastenkuljetuspyöriä nuorille perheille saa sähköistettynä, Helsti tietää.