Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistukseen suhtautuu myönteisesti lähes joka toinen kansalainen. Vain harva suhtautuu täysin kielteisesti. Alle viidesosa eli 18 prosenttia torjuu hallituksen sote-linjauksen. Noin neljännes– 24 prosenttia – ei ota kantaa enempää puolesta kuin vastaan.
Kriittisimpiä sote-hankkeeseen ovat vasemmistoliittolaiset, SAK:n jäsenet sekä työttömät. Miehet suhtautuvat uudistukseen naisia huomattavasti myönteisemmin. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n tukijoista kaksi viidestä suhtautuu hallituksen suunnitelmaan myönteisesti ja yksi seitsemästä kielteisesti.
Hallituspuolueista keskustan ja kokoomuksen kannattajat tukevat vahvimmin sote-uudistusta. Keskustan kannattajista 68 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 62 prosenttia ilmaisee tukensa. Myös perussuomalaisista lähes joka toinen on hallituksen sote-uudistuksen kannalla.
Kriittisimpiä sote-hankkeeseen ovat vasemmistoliittolaiset, SAK:n jäsenet sekä työttömät.
Mitä suuremmat tulot ja koulutus vastaajalla on, sitä lämpimämmin hän kannattaa uudistusta. Pohjois- ja Itä-Suomessa kannatus on muita alueita vahvempaa. Tiedot käyvät ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kesäkuussa TNS Gallupin teettämästä kansalaistutkimuksesta.
Osana hallitusohjelmaa hallitus on esittää siirtävänsä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kuntia suuremmille itsehallintoalueille. Alueita on yhteensä enintään 19 eli sama kuin nykyisten maakuntien määrä. Itsehallintoalueille tulee suoralla vaalilla valittavat valtuustot. Hankkeen rahoitusratkaisut ovat edelleen täysin auki. Myös kuntien rooli sote-uudistuksessa on epäselvä.