Hallituksen kaavailema 200 miljoonan leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan romuttaisi koko järjestelmän. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehdon mukaan tästä ei tulisi valtiolle edes säästöjä. Osa työttömistä joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen.
Ansiosidonnainen päiväraha oli viime vuonna keskimäärin 68 euroa, jonka saa 2 500 kuukaudessa tienaava. Tähän tulisi 5,10 euron leikkaus päivää kohti, mikäli leikkaus olisi 7,5 prosenttia. Tämän verran on tavoiteltu leikkaus viime vuoden 2,7 miljardin ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoista.
Kuukaudessa työtön menettäisi 110 euroa. Arvioissa ei ole huomioitu lapsikorotuksia tai muita korotuksia. Ansiopäivärahojen tasoon vaikuttavat myös hallitusohjelman indeksijäädytykset ja -leikkaukset.
Ansiopäivärahan saajat ovat perusturvalla olevia työttömiä vanhempia.
– Tämä on varsin merkittävä leikkaus työttömältä, sanoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen.
Hän muistuttaa, että ansiopäivärahan keston lyhentäminen ei myöskään pienennä valtion kustannuksia. Työttömät joutuvat työmarkkinatuelle ja peruspäivärahalle, jotka valtio kustantaa. Keston lyhentämistä 500 päivästä ovat erityisesti työantajat ja oikeistolaiset vaatineet.
– Valtion osuutta on vaikea alentaa, jos ei muuteta rahoitusta.
Työttömyysturvarahaa
valuu valtiolle
Honkanen arvelee, että leikkaajilla voi olla mielessä samankaltainen ratkaisu, joka tehtiin tämän vuoden alussa. Ansio-osia leikattiin ja näin syntynyt säästö 50 miljoonaa kaapattiin työttömyyskassoilta valtiolle.
Tämä toteutettiin ansiopäivärahan korotusosia ja ylempää tuloporrasta alentamalla.
– Jos tällä linjalla jatketaan, työttömyysturvan rahoituksesta tulee entistä sotkuisempi kokonaisuus. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen kerättyjä rahoja käytettäisiin valtion menoihin, Honkanen sanoo.
Lehto näkeekin ideologisen pyrkimyksen hapertaa koko järjestelmää. Muun muassa valtiovarainministeri Alexander Stubb esitti jo ennen eduskuntavaaleja työttömyysturvan käyttämistä yrittäjyyden tukemiseen.
Lehdon mukaan ansiosidonnaisen leikkaamisen tavoitteena on ajaa työttömiä matalapalkkaisiin töihin. Ansiopäivärahan saajat ovat perusturvalla olevia työttömiä vanhempia. Ansiopäivärahan päivistä yli kolmannes, 36 prosenttia, maksettiin viime vuonna 55 vuotta täyttäneille.
Ahon hallituksen keinot päivärahan leikkaamiseen?
Ansiosidonnainen päiväraha on ollut oikeiston hampaissa siitä lähtien, kun se tuli voimaan nykymuotoisena 1985. Ansio-osa on ollut pääsäännön mukaan 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta.
Ahon hallitus alensi kertoimen 42 prosenttiin. Se palautettiin kymmenen vuoden jälkeen 45 prosenttiin vuonna 2002.
Honkanen huomauttaa, että ansio-osan alentaminen ei tuo valtiolle rahaa, vaan alentaa työntekijöiden ja työnantajien maksuosuutta. Hän on laskeskellut, että kerroin lähentelee 30 prosenttia, mikäli Sipilän hallitus leikkaisi Ahon hallituksen keinoin.