Vasemmistoliiton uusi kansanedustaja, varkautelainen tienrakentaja Matti Semi, 58, tulee töihin aamuisin kahdeksan aikaan. Uusi rytmi on vielä hakusessa pitkän uran rakennusmiehenä tehneellä kokeneella kunnallispoliitikolla.
– Rakentaja katsoo piirustuksia, nyt pitää lukea, hän sanoo.
– Kun on päässyt päättämään, pitää tietää, mistä päättää.
Koulutus on se pohja, jolla luodaan hyvinvointia.
Vaalitulos oli järkytys
Semi oli jo luopunut ajatuksesta pyrkiä kansanedustajaksi.
– Ajattelin, että tämä peli on katsottu, kun olin kolme kertaa jäänyt varalle, hän kertoo.
Sitten kaupunkilaiset alkoivat vedellä hihasta, että sinusta tehdään kansanedustaja. Varkauden pitkäaikainen kansanedustaja, SDP:n Kari Rajamäki, vetäytyi. Niinpä Semi lähti vielä kokeilemaan.
– Onhan kansanedustajuus tavallaan täyttymys, kun tähän on pitkään pyrkinyt, hän sanoo.
Vasemmistoliiton heikko vaalimenestys oli järkytys.
– Odotin puolueelle niin hyvää vaalivoittoa, että meistä olisi tullut hallituspuolue, hän sanoo.
– Tekemisen paikka on hallituksessa. Nyt olemme oppositiossa vähän kuin käsijarru päällä.
Semi on ollut vuosia paikallinen ääniharava yhdessä Rajamäen kanssa. Äänet tulivatkin paljolti kotikaupungista, mutta myös alueen pieniltä paikkakunnilta.
– Niissä tämmöinen työmiesehdokas tuntui olevan suosittu, tehtaan varjossa työläisperheessä kasvanut kansanedustaja sanoo.
Semi aikoo olla ehdolla myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
– Tarkoitus on olla kahden vaalikauden kansanedustaja ja tehdä sinä aikana semmoista politiikkaa, että vasemmistoliitto nousee uusiin lukemiin ja pääsemme hallituspuolueeksi.
Semi on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen.
– Yllätyin varapuheenjohtajuudesta. Olin kuullut, että eduskunnassa kaikki toimii senioriteetin mukaan. Mutta meidän ryhmä ei ole lainkaan sellainen. Siinä tuetaan toinen toistaan ja laitettiin uudet heti hommiin.
Koulutuksessa
hyvinvoinnin pohja
Varkaudessa Semiä odottavat puolison lisäksi kolme lastenlasta. Se pitää poliitikon ajatukset oikeissa asioissa.
– Toivon, että lastenlapsilla ja heidänkin lapsillaan on maksuton koulutus ja terveydenhuolto ja muuten perusasiat kunnossa, jotta he voivat aikanaan elää tasavertaisina ihmisinä, hän kuvaa päämääriään.
Erityisen huolissaan hän on hallituksen kaavailemista leikkauksista, jotka kohdistuvat lapsiperheisiin ja koulutukseen.
– Koulutus on se pohja, jolla luodaan hyvinvointia ja estetään syrjäytymistä, hän sanoo.
Häntä epäilyttää asenne, jossa porukka halutaan yhä nopeammin kouluista työelämään.
– Se on hieno tavoite, mutta kaikille ensimmäinen vaihtoehto ei osu kohdalleen eikä yksi koulutus ei välttämättä päde koko elämää, hän sanoo.
Hänestä hallitusohjelman ristiriitaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että puhutaan moniosaamisesta, mutta ei anneta siihen tukea.
– Opintotukijärjestelmän pitää mahdollistaa toisen tutkinnon opiskelu, hän sanoo.
Kuvaavana hallituksen koulutuslinjalle hän pitää Lukimatin kohtaloa. Oppimisvaikeuksista kärsiville tarkoitetulta verkkopalvelulta otetaan tuki pois.
– Sillä on saatu hyviä tuloksia. Samaan aikaan, kun hallitus toitottaa digitalisoimisesta, se kuitenkin lopettaa tuen järjestelmältä, jolla on saatu hyviä tuloksia niille, joille tuki on erityisen tärkeää, hän sanoo.
Ristiriitaista on osittain myös kuntiin kohdistuva norminpurku.
– Vähemmällä porukalla pitää tehdä enemmän töitä, ja se tarkoittaa, että naisvaltaisella kuntasektorilla kiristetään ruuvia voimakkaasti.
– Normienpurkutalkoissa tuppaa käymään niin, että kuntalaiset maksavat enemmän.