Suunniteltu leikkaus kehitysyhteistyöstä on muihin toimialoihin nähden poikkeuksellisen suuri. Leikkaus on 49 miljoonaa euroa, joka 0,09 prosenttia valtion vuoden 2015 menoarviosta. Valtion taloutta tällä ei pelasteta, mutta sen sijaan leikkaus vaikeuttaa olennaisesti järjestöjen työtä.
– Säästö on valtion menoihin nähden minimaalinen, mutta sillä on tuhoisat vaikutukset maailman kaikkein köyhimpien ihmisten elämään. Samanaikaisesti kun järjestöjen työstä leikataan, hallitus myöntää esimerkiksi kaivosyhtiö Talvivaaralle lisärahoitusta 112 miljoonaa euroa. Leikkausten kohdentuminen on aina myös poliittinen arvovalinta, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
Heikoimmassa asemassa olevilta otetaan
Kun vapaaehtoisvoimin toimivilta järjestöiltä vähennetään hanketukea, suomalaisten mahdollisuudet tehdä vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyössä ja vaikuttaa näin paremman maailman puolesta pienenevät huomattavasti.
Leikkaukset vaikuttavat naisten ja lasten elämään kehitysmaissa. Pelastakaa Lapset arvioi, että noin 80 000 lasta jää ilman perusopetusta ja lasten suojelua. Järjestön toimintaan osallistuneista yli puolet on ollut tyttöjä. Plan Suomen työssä leikkaukset kohdistuvat 180 000 lapsen elämään.
Esimerkiksi Etiopiassa lapsiavioliittoja ja sukuelinten silpomista ehkäisevä hanke uhkaa päättyä, jolloin 50 000 tyttöä ja naista jää kokonaan työn ulkopuolelle. Suomen World Visionin ohjelma-alueilla 30 000 lasta jää alipainoisiksi. Ihmisten toimeentulon ja elinkeinomahdollisuuksien heikentyessä vaikutukset ulottuvat pahimmillaan 230 000 lapseen, nuoreen ja aikuiseen, järjestö arvioi.
Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavulta leikattiin ohjelmatukea lähes 4,3 miljoonalla eurolla, että yli 300 000 ihmistä jää jatkossa tyhjän päälle. Järjestön työ Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa on antanut yli 16 000 ihmiselle mahdollisuuden toimeentulon hankkimiseen esimerkiksi säästö- ja lainaryhmien avulla. Suurin osa hyödynsaajista on kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia, lapsia ja nuoria.
Suomi saa kyseenalaista mainetta
Hallitus on linjannut kehityspolitiikan painopisteiksi naisten ja tyttöjen aseman, toimivan demokratian, kestävän energiantuotannon, vesi- ja ruokaturvan sekä kehitysmaiden yritystoiminnan ja veropohjan vahvistamisen.
– Järjestöillä on vahva asiantuntemus hallituksen kehityspolitiikan kärkiteemoista. On nurinkurista, että leikkauksilla kuitenkin tuhotaan pohja vaikuttavalta työltä, jota järjestöt ovat tehneet jo vuosia näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Suomi on tunnettu sen vahvasta tuesta kansalaisyhteiskunnan edellytysten puolustajana. Näiden päätösten myötä tuolle maineelle ei ole enää katetta, Lappalainen sanoo.
– Myös kansainvälisesti leikkauksiin on kiinnitetty huomiota, ja Suomen toiminnan on nähty vaarantavan koko EU:n uskottavuutta työssä oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Ulkoministeriö kertoi kesäkuun lopussa leikkausten koskevan kaikkia ministeriön tukea saavia kehityskysymyksissä työskenteleviä kansalaisjärjestöjä.
Useiden järjestöjen toiminta uhkaa loppua
Isojen ja ammattimaisten järjestöjen saamaa ohjelmatukea leikataan kautta linjan noin 38 prosenttia.
Pienten ja keskisuurten järjestöjen toiminta vaikeutuu, koska hanketukea ja viestintä- ja globaalikasvatustukea ei myönnetä lainkaan ensi vuodelle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monien ystävyysseurojen, kehitysmaayhdistysten ja globaalikasvatusjärjestöjen pitkäaikaisen työn loppumista.
Järjestöjen mukaan leikkauksilla on myös työllisyysvaikutuksia Suomessa. Kehitysjärjestöjen asiantuntija- ja kattojärjestö Kepa aloittaa heinäkuun lopussa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Sama tilanne odottaa useimpia suuria kehitysjärjestöjä.
Leikkauksilla on myös kerrannaisvaikutuksia. Kun vapaaehtoisvoimin toimivilta järjestöiltä vähennetään hanketukea, suomalaisten mahdollisuudet tehdä vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyössä ja vaikuttaa näin paremman maailman puolesta pienenevät huomattavasti.
Suomen linja kestämätön
Leikkauksen kohdentaminen kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason toimintaan on vahvasti ristiriidassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok.) asettamien painopisteiden kanssa.
Hän on vakuuttanut Suomen satsaavan neljään painopisteeseen: Naisten ja tyttöjen asemaan, demokratian toimivuuteen, kestävään energiaan, ruokaan ja veteen sekä vastuullisten yritysten toimintaan kehitysmaissa.
Leikkaus syö Suomen uskottavuutta myös valmistautumiselta syyskuun Post 2015 -huippukokoukseen, jossa päätetään YK:n vuosituhattavoitteita seuraavista, koko maailmaa koskevista kestävän kehityksen tavoitteista.
Suomi lipeää myös tavoitteestaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.