Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) tekemästä selvityksestä ilmenee, että ryhmäkanneoikeuden laajentaminen järjestöille parantaisi merkittävästi heikomman suojaa niin työelämässä kuin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa. Tällä hetkellä julkisen ryhmäkanteen voi nostaa vain viranomainen kuluttaja-asioissa.
– Kuluttaja-asioissa on jo tunnustettu se tosiseikka, että oikeuden toteutuminen vaatii heikommassa asemassa olevan taakse tahon viemään asiaa eteenpäin. Tämä pätee myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa, päälakimies Timo Koskinen perustelee.
SAK esittää myös, että rekisteröidyt yhdistykset voisivat ajaa kanteita omissa nimissään ilman ryhmän jäsenten suostumusta. Tämä oikeus tulisi sallia työ-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioita ajaville järjestöille.
Suomi tulee pahasti jälkijunassa ryhmäkanteiden käytössä verrattuna muihin Pohjoismaihin.
– Työntekijät eivät lähde nostamaan kannetta omissa nimissään, koska he pelkäävät leimautumista tai työpaikan menettämistä. Järjestöjen kanneoikeuden myötä työntekijän ei välttämättä tarvitsisi esiintyä omissa nimissään nykyisessä määrin, mikä näkyisi ihmisten parempana työntekijöidenkin oikeuksien toteutumisena työelämässä. Laajempi kanneoikeus olisi myös elinkeinoelämän etu, sillä jo pelkällä olemassaolollaan se ehkäisee epätervettä kilpailua, Koskinen kertoo.
Pohjoismaissa toimii ryhmäkanneoikeus
SAK:n tekemä selvitys osoittaa, että muissa Pohjoismaissa sekä muualla maailmassa ryhmäkanneoikeudet ovat huomattavasti laajempia kuin Suomessa. Ruotsissa ryhmäkanne tuli voimaan jo 2003 alussa. Samaan tapaan kuin USA:ssa sen käyttöala on laaja. Ensimmäisen viiden vuoden aikana nostettiin 12 ryhmäkannetta. Myös Norjassa vuonna 2008 voimaan tulleella ryhmäkanteella on laaja käyttöala.
USA:ssa on käytössä laajin ja vanhin ryhmäkanneinstituutio. Lakia sovelletaan muun muassa kuluttajasuojaan, arvopapereihin, työsuhteisiin, perusoikeuksiin, henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, kilpailuasioihin, verotukseen sekä valtionavustuksiin. Saksassa ei ole ryhmäkannetta.
– Suomi tulee pahasti jälkijunassa ryhmäkanteiden käytössä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Norjassa kaikki järjestöt, joiden tarkoituksena on jonkin asian suojeleminen tai edistäminen, voivat nostaa ryhmäkanteen.
Puolueista ainakin viisi kahdeksasta suurimmasta puolueesta on luvannut ajaa ammattiliitoille ryhmäkanneoikeutta. Ryhmäkanteen kannalla ovat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP.