Itä-Suomen yliopiston lehtori Antero Puhakka toteaa yliopistolakiuudistuksen olevan pettymys tutkijoiden kannalta.
Yliopistolakiuudistuksen piti parantaa henkilöstöpolitiikkaa ja lisätä tutkijanuran houkuttelevuutta. Määräaikaisten tutkijoiden määrä ei ole vähentynyt. Yli 60 prosenttia väitelleistä tutkijoista työskenteli määräaikaisena vuonna 2013.
Pätkän pituus oli keskimäärin 30,5 kuukautta.
Yliopistoilla ovat edessä henkilöstöön kohdistuvat toimet, jotka saattavat olla irtisanomisia, lomautuksia tai lomarahoista luopumisia.
– Pätkät eivät ole juuri pidentyneet tutkijoilla, ja myös professorien pestit ovat yhä useammin pätkissä, Puhakka sanoo.
Hän huomauttaa, että ei voida sanoa, että yliopistolaki olisi huonontanut tutkijoiden asemaa, mutta ei se ole täyttänyt odotuksiakaan.
Professoritkaan eivät ole turvassa pätkätöiltä
Suomen akatemian selvityksen mukaan vuosina 2010 – 13 yliopistojen ja tutkimuslaitosten rekrytoimasta 1 219 professorista palkattiin joka toinen määräaikaiseksi. Osa oli toki sijaisuuksia.
Puhakka vertaa Metlan ja VTT:n tutkijapalkkauksiin. Hän kumoaa näillä esimerkeillä väitteen, että ulkoinen rahoitus selittäisi määräaikaisuuksia. Näiden molempien tutkimuslaitosten tutkijoiden työsuhteet ovat yliopistoja pidempiä. Metlan ulkoinen rahoitus on yliopistoja vähäisempää ja VTT:n on kaksi kertaa suurempi.
– Kyse onkin, että yliopistot eivät halua vakinaistaa työntekijöitä, Puhakka arvioi.
Kesällä ilmestyy tutkijaurien eriarvoistumista käsittelevä Helena Aittolan ja Jani Ursinin toimittama Eriarvoistuva korkeakoulutus?
Sipilän hallituksen 75 miljoonan leikkuri
Tuorein yliopistojen työntekijöiden työsuhteiden uhka on Sipilän hallituksen 75 miljoonan leikkaus yliopistoilta.
Antero Puhakka vaihtaa tutkijan hatun Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmiehen hattuun arvioidessaan leikkausten seurauksia yliopistoille.
– Yliopistoilla ovat edessä henkilöstöön kohdistuvat toimet, jotka saattavat olla irtisanomisia, lomautuksia tai lomarahoista luopumisia, Puhakka toteaa.
Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa on jo yliopistoihin kohdistuva apteekkituloverokompensaatiosta luopuminen. Tämä leikkaus tulee vielä päälle. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistolla kyse on miljoonasta, mutta Helsingin yliopistossa jo 29 miljoonasta.
Puhakka kyseleekin perustutkimuksen tason ja laadun perään. Raju rahoituksen leikkaus merkitsee uhkaa perustutkimukselle.
– Työsuhteet pilkkoutuvat, ja tutkimuksista tulee pintaraapaisuja, Puhakka sanoo.
Puhakka arvioikin, että tällä menolla Suomi uhkaa jäädä tutkimuksen laadussa jälkijunaan. Esimerkiksi Ruotsissa ja Sveitsissä rahoitus on hyvällä mallilla. Ruotsissa niin sanotussa määräaikaisia kirjaavassa mustassa kirjassa olevalla yliopistolla on pahimmillaan reilu 30 prosenttia työntekijöistä määräaikaisia, kun taas Suomesta löytyy yliopisto, jonka työntekijöistä yli 60 prosenttia on määräaikaisia.