Työ- ja elinkeinoministeriön maanantaina julkaistussa selvityksessä esitetään, että kaikilta siviilipalvelukseen hakevilta ei tulisi enää vaatia vakaumusta. Selvityksessä ehdotetaan myös, että siviilipalveluksen voisivat suorittaa myös sellaiset nuoret, joilla ei ole terveydellisiä edellytyksiä suorittaa varusmiespalveluksesta.
Selvityksen mukaan siviilipalvelukseen hakeutuminen ei suuren osan sivareista kohdalla perustu vakaumukseen. Tämän korostaminen vaikuttaa Aseistakieltäytyjäliiton mukaan tarkoitushakuiselta, sillä selvityksessä todetaan myös, että arvot ovat vaikuttaneet päätöksen hakeutua siviilipalveluksen noin kahden kolmasosan sivareita kohdalla.
Aseistakieltäytyjäliitto katsoo, että ehdotus uudistuksesta kytkeytyy asevelvollisuusjärjestelmän kriisiytymiseen.
Noin kolmasosa asevelvollisuusikäisistä miehistä ei enää suorita armeijapalvelusta loppuun, ja noin neljäsosa ei suorita mitään asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvää palvelusta. Armeijan käyvien määrä pienenee erittäin todennäköisesti myös jatkossa, joten Aseistakieltäytyjäliiton mukaan ainoa tapa pelastaa miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus olisi lisätä palveluksen armeijan ulkopuolella suorittavien määrää.
”Ihmisoikeudet unohdettu”
Tavoite on kuitenkin ongelmallinen ihmisoikeuksien kannalta, Aseistakieltäytyjäliitto sanoo. YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen sisältämä orjuuden ja pakkotyön kielto estää siviilipalveluksen muuttamisen muita kuin vakaumuksellisia aseistakieltäytyjiä koskevaksi palvelusmuodoksi.
Liitto huomauttaa, että siviilipalvelus rikkoo jo nyt Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. YK:n ihmisoikeuskomitea vaati viimeksi heinäkuussa 2013 Suomea lyhentämään siviilipalveluksen kestoa. Samalla se vaati Suomea laajentamaan palveluksesta rauhan aikana vapautetuille Jehovan todistajille myönnettyä erikoiskohtelua koskemaan myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Suomi ei ole kuitenkaan tehnyt asialle mitään.
Ministeriön raportissa esitetty ehdotus olisi vaikeasti toteutettavissa myös sen takia, että siviilipalveluspaikoista on jo nyt pula, Aseistakieltäytyjäliitto sanoo.
Siviilipalveluksesta voidaan luopua
Reserviläiskirje lähetettiin toukokuussa 900 000 armeijan käyneelle reserviläiselle, vaikka armeijan sodanaikainen vahvuus on noin neljäsosa tästä. Armeijan käy siis edelleen huomattavasti enemmän nuoria miehiä kuin mistään näkökulmasta olisi tarpeellista, Aseistakieltäytyjäliitto katsoo.
”Vaikeasti toteutettavan ja ihmisoikeuksien kannalta hyvin kyseenalaisen siviilipalveluksen muuttamisen sijasta parempi ja realistisempi tapa uudistaa asevelvollisuutta olisi suhteuttaa armeijan käyvien määrä sodanaikaisen armeijan kokoon”, liitto kirjoittaa.
Uudistuksen voisi toteuttaa muuttamalla järjestelmää vapaaehtoisuuden suuntaan. Samalla siviilipalveluksen järjestämisestä voitaisiin luopua, kuten on tehty Norjassa.