Lapsiasiavaltuutetun toimiston hallituksen ohjelmasta tekemän arvion mukaan hallituksen toimet uhkaavat lisätä lasten eriarvoistumista. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisenä periaatteena on lapsen oikeus syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua.
– Hallitus on kuitenkin toteuttamassa toimia, jotka asettavat lapset eri asemaan perhetaustan suhteen. Tämä on väärin lapsen oikeuksien kannalta sekä rapauttaa jokaisen lapsen mahdollisuutta kasvaa täyteen potentiaaliinsa, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila korostaa.
Perustuslaillisia ongelmia
Lapsiasiavaltuutetun arvion mukaan hallituksen linjaus päivähoito-oikeuden rajaamisesta lapsilta, joiden vanhemmat ovat työttömiä, johtaa yksiselitteisesti syrjintään lapsen vanhempien ominaisuuden perusteella. Perustuslaissa säädetään lasten oikeudesta yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen.
– Varhaiskasvatuksen rajaamisessa on perustuslaillisia ongelmia. Lisäksi varhaiskasvatuksen heikentäminen on suuressa ristiriidassa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen suhteen. Väärä säästö on huomisen velkaa. Samalla naisten työmarkkina-asema uhkaa heikentyä selkeästi, toteaa Kurttila.
Lapsiköyhyys syvenemässä
Kurttilan arvion mukaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien perheiden köyhyys syvenee ja pitkittyy. Tämän taustalla on etuuksien indeksipoistot sekä varhaiskasvatuksen palveluiden heikentäminen.
Työllistymiskynnyksen nousu vaikuttaa muun muassa yksinhuoltajaperheisiin, joissa pienituloisiin kuuluvien osuus on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.
Lapsiköyhyysaste on uusimman, vuotta 2013 koskevan, tulonjakotilaston mukaan kääntynyt kasvuun jo ennen uuden hallituksen toimia. Lasten pienituloisuusaste oli 10,9 prosenttia vuonna 2013, kun se edellisenä vuonna oli 9,4 prosenttia.
Vaikutusarviointi puuttuu
Tiistaina naisjärjestöt arvostelivat hallitusohjelmaa sukupuolivaikutusten arvioinnin puuttumisesta. Hallitus ei ole tehnyt myöskään lapsivaikutusten arviointia, josta kävisi ilmi hallituksen linjausten tietopohja ja tehtyjen linjausten perustelut. Lapsiasiavaltuutettu Kurttila vaatii, että hallituksen on tehtävä hallitusohjelman perusteella valmisteltavasta toimeenpanosuunnitelmasta nimenomainen lapsivaikutusten arviointi.
– Vain tietoon ja tutkimukseen perustuvalla valmistelulla voidaan taata pitkäjänteinen yhteiskunnan ja lapsen oikeuksien kehittäminen. Valitettavasti hallitusohjelman valmistelu ei edelleenkään edustanut tietoon perustuvaa politiikkavalmistelua. Työtä on jatkettava yhdessä kuullen myös lapsia. Hallitusohjelman seurantaindikaattoreiden on kuvattava suomalaista arkea, lasten todellisuutta, vaatii Kurttila.