Opetuksen, tieteen ja kulttuurin yhteen niputetut leikkaukset ovat ensi vuodelle 178 miljoonaa ja pitkän aikavälin vaikutus 681 miljoonaa.
Samaan aikaan hallitusohjelmassa maalaillaan kuvaa Suomesta maana, ”jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta”. Ohjelman tavoitteeksi kirjataan suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on nouseminen, ”mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Vastapainoksi hallitus kaavailee esimerkiksi luokkahuoneiden digitalisoimista.
Koulutuksen ja opiskelijoiden kannalta hallitusohjelma sisältää karuja uutisia:
Luovutaan perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen myönnettävistä valtionavustuksista sekä osittain muista yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnettävistä avustuksista. Näitä ovat esimerkiksi laadun kehittäminen, koulutuksellinen tasa-arvo, kerhotoiminta ja oppimisympäristöt.
Nuorten oppisopimuksen laajentamiseen varattu lisärahoitus poistetaan vuodesta 2018 alkaen. Opintotukea leikataan.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotusten jäädytetään ja opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovutaan kokonaan.
Korkeakoulujen rahoitusta leikataan ja otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille.
– Vähän vaikuttaa siltä, että oppilaat, opiskelijat ja työttömät nyt osallistuvat muita enemmän näihin talkoisiin, toteaa vasemmiston kansanedustaja Li Andersson hallitusohjelmasta.