Keväällä 2007 Suomessa nousi esille kysymys korkeakoulutuksen maksullisuudesta ja sitä kautta korkeakoulutuksen arvoista ja tehtävistä. Minna Hauhia tarkastelee Tampereen yliopistossa 29. toukokuuta tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten linjaus koulutuksen maksullisuudesta tuotiin julki Aamulehdessä.
Tutkimuksen mukaan korkeakoulutuksesta puhutaan Aamulehden sivuilla huolen kohteena ja talouselämästä tutulla sanastolla. Koulutuksen tehtäväksi määrittyy kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Koulutus nähdään myytäväksi tuotteeksi, jonka markkina-arvoa testataan kansainvälisillä koulutus- ja lahjakkuusmarkkinoilla.
Korkeakoulutuksen tehtäväksi määrittyy kansainvälisen kilpailukyvyn takaaminen näillä markkinoilla. Lukukausimaksujen nähdään kohottavan korkeakoulutuksen imagoa, toimivan uskottavuustekijänä ja tuovan helpotusta yliopistojen rahoitusongelmiin, Hauhia kirjoittaa väitöstiedotteessa.
Täytä tehtävä koneistossa ja kanna vastuusi
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja koulutusta aiemmin määrittäneet arvot ja tasa-arvoperiaate ovat tutkimuksen perusteella joutuneet uutispuheessa antamaan tilaa markkinoiden vaatimuksille. Maksujen puolustajat asemoituvat uutisoinnissa asiantuntijoiksi, todellisuuden selittäjiksi ja ratkaisujen tarjoajiksi.
Opiskelijan ääntä ei uutisaineistossa kuulla. Opiskelijan roolina on täyttää tehtävänsä koneistossa ja kantaa vastuunsa globaalin kilpailukyvyn saavuttamisessa. Uutisoinnista välittyvä viesti on, että vain rahalla saa laatua ja vain maksavalla asiakkaalla on oikeus vaatia laadukasta koulutusta.
Lukukausimaksu-uutisointia hallitseva markkinoitunut puhetapa on nähtävissä osana uusliberalistista arvomaailmaa. Journalismin voi Hauhian mukaan nähdä toimivan tämän ideologian vahvistajana, kun se toistaa markkinoitunutta puhetapaa kritiikittömästi ja vaihtoehdottomasti uutisjutuissaan.