Työmarkkinajärjestöt päättävät työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkankorotuksista 15. kesäkuuta mennessä. EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoi keskiviikkona, että sen on oltava ”hyvin maltillinen”.
– Valitettavasti taloustilanteemme on sopimuskauden aikana entisestään huonontunut, ja siksi edellytykset korotuksille ovat sopimuksen kahta ensimmäistä vuotta niukemmat.
Palkkoja korotettiin ensimmäisenä sopimusvuonna 20 euroa kuukaudessa ja toisena 0,4 prosenttia. Nyt EK:n mielestä tämäkin on liikaa.
Torstaina edustajistonsa kokousta pitäneelle STTK:lle EK:n linja ei käy.
– STTK:n tavoitteena ovat euromääräiset palkankorotukset. Siten kohennetaan palkansaajien heikentynyttä ostovoimaa ja voidaan parhaiten tässä taloustilanteessa huolehtia sukupuolten välisen palkkaeron umpeen kuromiseen liittyvästä tavoitteesta, puheenjohtaja Antti Palola sanoi.
Ostovoima huolettaa
STTK:n on huolissaan palkansaajien ostovoimasta, joka hiipuessaan on tuhoisaa kotitalouksille ja kansantaloudelle.
– Hallitusohjelman leikkauslistat sekä vero- ja maksupoliittiset linjaukset vaikuttavat myös ostovoimaan. Palkankorotusten ja veropäätösten on vahvistettava keskituloisten kukkaroa. Muutoin kotimarkkinoiden kulutuskysyntä näivettyy.
SAK:n mukaan työntekijöiden reaaliansiot nousivat viime vuonna 0,4 prosenttia ja täksi vuodeksi ennakoidaan 0,9 prosentin nousua. Hintojen nousun hidastumisen seurauksena käteen jäävät reaaliansiot ovat kehittyneet paremmin kuin sopimusta solmittaessa oletettiin.
STTK vaatii, että työllisyys- ja kasvusopimusneuvottelujen yhteydessä on päätettävä myös ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksujen nostamisesta.
– Työttömyysvakuutusrahaston puskurit on käytetty ja rahasto ottaa tänä vuonna lainaa. Työttömyys on korkealla eikä taloudessa näy merkkejä paremmasta. Maksukorotus on välttämätön, Palola korosti.
Työajoissa voidaan edetä
Neljän miljardin euron säästöjä etsiville hallitusneuvottelijoille Palola viestitti, että tulevaisuudelta ei saa leikata.
– On varmistettava, että koulutuksella vastataan digitaalisen talouden vaatimuksiin. Koko kansan digiosaamisen tasoa on nostettava. Siten tuetaan yritysten, julkisten organisaatioiden, palveluiden ja toimintatapojen uudistamista nykyistä kilpailukykyisemmäksi.
Palola toivoo hallitukselta ja ammattiyhdistysliikkeeltä hyvää yhteistyötä erityisesti työelämään ja sosiaalilainsäädäntöön liittyvissä asioissa siitä huolimatta, että yritys yhteiskuntasopimukseksi kaatui.
– Uskon, että sopimuksessa esillä olleisiin asioihin palataan vielä muodossa tai toisessa. Esimerkiksi työajoissa on löydettävä uusia malleja, jotka sopivat tämän päivän työelämään. Työaikojen kategorinen pidentäminen vain lisäisi työttömyyttä, ja työajan pidentäminen on eri asia kuin työntekijän tarpeista tai työpaikan suhdannetilanteesta kumpuavat työaikajoustot. Asioissa on mahdollista edetä työ- ja virkaehtosopimuspöydissä neuvotellen.