Laitoshoidosta kotihoitoa kohti
Vanhuspalvelut Suomessa ovat kotihoito, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito.
Kotihoito on näistä kolmesta halvinta.
Tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden palvelukodissa.
Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan esimerkiksi vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla. Laitoshoidosta halutaan eroon.
Suomessa vuonna 2013 oli kotihoidossa 11,9 prosenttia eli 55 419 ihmistä, tehostetussa palveluasumisessa 6,5 prosenttia eli 30 075 ihmistä ja laitoshoidossa 3,1 prosenttia eli 14 481 ihmistä kaikista yli 75-vuotiaista.
Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira, THL ja kunnat.
Viranomaiset lähtevät vanhustenhoidon erikoistarkkailuun. Nyt tutkitaan niitä, joilla on eniten parannettavaa uuden vanhuspalvelulain tavoitteiden toteuttamisessa.
Valvontaa tekevät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot (AVI). Tutkittavia kuntia ja kuntayhtymiä on 45 kappaletta. Valvira ei tässä vaiheessa kerro, mitkä kunnat ja kuntayhtymät valvontaan joutuvat.
Käytännössä valvonta tarkoittaa sitä, että Valvira ja AVIt antavat kunnille ohjausta vanhuspalvelulain ongelmakohtien noudattamisessa.
Valvira valvoo
hallintopäätöksiä
Valvira tutkii ne kunnat ja kuntayhtymät, joiden hallintopäätöksissä on puutteita. Näitä kuntia ja kuntayhtymiä on 27 kappaletta.
Virallinen hallintopäätös on tärkeä vanhukselle. Ilman sitä vanhus tai hänen omaisensa ei voi valittaa viranomaisen tekemästä ratkaisusta. Samalla kunnalta tai kuntayhtymältä puuttuu keino seurata ja arvioida palvelujen riittävyyttä.
– Tutkimme ne, jotka ovat vuonna 2014 ilmoittaneet tekevänsä myönteisiä tai kielteisiä hallintopäätöksiä vain joskus, tai jotka eivät tee niitä ollenkaan, sanoo Valviran ylitarkastaja Marjut Eskelinen.
Hallintopäätös on viranomaisen hallintoasiassa tekemä kirjallinen ratkaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai poistetaan henkilön oikeuksia tai velvollisuuksia.
AVI valvoo
sisältöjä
Aluehallintovirastot tutkivat vanhusten kotihoidon sisältöä ja laatua. Valvottavia kuntia on 21 kappaletta. Näistä kolmessa on puutteita myös päätöksenteossa.
Eskelisen mukaan AVIt valvovat muun muassa tilanteita, joissa vanhus ei saa kotipalvelua, ei pääse tehostettuun palveluasumiseen eikä myöskään pitkäaikaiseen laitoshoitoon, vaikka turvallinen kotona asuminen ei enää onnistu.
– Omaisten yhteydenottojen perusteella vaikuttaa sitä, että varsin huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan kotona, Eskelinen huomauttaa.
Valvonnasta
sovittu aiemmin
Valvira on alkanut lähettää valvontaan liittyviä selvityspyyntöjä. Valvonta päättyy syksyllä, jolloin valvonnassa mukana olevien kuntien ja kuntayhtymien tiedot tulevat julkisiksi.
Eskelisen mukaan valvonnasta on sovittu vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen. Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat tehneet kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille kyselyn vanhuuspalvelulain toteuttamisesta ennen lain voimaantuloa ja vuosi voimaan tulon jälkeen.
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alussa vuonna 2013, ja viimeiset lain kohdat vuonna 2015. Kyselytutkimusta jatketaan vuonna 2015. Valvonnan kohteena nyt olevat kunnat ja kuntayhtymät valikoituivat syyskuussa 2014 kyselyyn annettujen vastausten perusteella.
Vanhuspalvelulaki on parantanut vanhustenhoidon tilannetta. THL:n mukaan tilanne on korjaantunut parhaiten eniten ikääntyvillä alueilla, kuten Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Vanhusten kotihoidon riittävyyttä ja laatua lähtee tutkimaan myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies, joka keskittyy ensin vain Helsinkiin.
Laitoshoidosta kotihoitoa kohti
Vanhuspalvelut Suomessa ovat kotihoito, tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito.
Kotihoito on näistä kolmesta halvinta.
Tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden palvelukodissa.
Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan esimerkiksi vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla. Laitoshoidosta halutaan eroon.
Suomessa vuonna 2013 oli kotihoidossa 11,9 prosenttia eli 55 419 ihmistä, tehostetussa palveluasumisessa 6,5 prosenttia eli 30 075 ihmistä ja laitoshoidossa 3,1 prosenttia eli 14 481 ihmistä kaikista yli 75-vuotiaista.
Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira, THL ja kunnat.