Opetusalan ammattijärjestö OAJ esittää jokaiselle nuorelle subjektiivista oikeutta perusopetuksen jälkeiseen opiskelupaikkaan.
– Koulutus on tehokkainta työllisyyspolitiikkaa ja parasta sosiaaliturvaa, jota yhteiskunta voi nuorisolleen taata. Tavoitteena pitää olla, että jokainen nuori siirtyy peruskoulun jälkeen ensisijaisesti koulutukseen ja saa sen suorittamiseen tarvittavan tuen yhdeltä luukulta, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.
Järjestö ehdottaa myös uudenlaista opinto-ohjauksen muotoa.
– Tämä yksilöllinen tukiopinto-ohjaus jatkuisi peruskoulun yläluokilta toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun. Opiskelija ikään kuin talutettaisiin koulutustiellä eteenpäin, selittää Luukkainen.
Hän uskoo, että pitempi tuki vähentäisi opintojen keskeyttämisiä.
Nuorisonavigaattori ottaa kopin nuorista
Nuorisotakuuseen pettynyt OAJ esitteli tiistaina nuorisotakuun jatkoksi tarkoitetun nuorisonavigaattorin.
Järjestön mukaan nuorisotakuu ei saavuttanut sille asetettuja koulutustavoitteita, koska hallitus leikkasi samaan aikaan koulutuksesta yhteensä yli 1 300 000 euroa.
Luukkaisen mukaan navigaattori on OAJ:n esitys uudelle hallitukselle.
– Suomi tarvitsee nuoret koulutuksen kautta terveinä töihin, Luukkainen totesi järjestönsä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Osaamistason nostaminen edellyttää koulutustason nousua, mitä Suomessa ei Luukkaisen mukaan ole tapahtunut vuosikymmeniin.
Peruskoulun varassa olevien nuorten määrä on pysynyt samana kolmekymmentä vuotta. Keväällä 2014 peruskoulun päättäneistä 3 600 jäi toisen asteen yhteishaun ulkopuolelle.
OAJ:n koulutusjohtajan Heljä Misukan mukaan nuorisonavigaattori aikoo ottaa kopin näistä nuorista ja muista heidän kaltaisistaan.
Koulutukseen vain 60 senttiä eurosta
Aikeet lyhentää ammatillista koulutusta tai siirtää oppimista nykyistä laajemmin työpaikoille eivät käy OAJ:lle.
– Ammatillisen koulutuksen typistäminen kaksivuotiseksi tai laajamittainen oppisopimuskoulutus heikentäisivät osaamispohjaa ja sulkisivat nuorten portteja jatko-opintoihin, Luukkainen toteaa.
Puheenjohtaja ihmettelee myös, miten opetuksen osuus oppilaitosten kustannuksista pienenee pienenemistään, vaikka opetus on koulujen ja oppilaitosten päätehtävä.
– Syynä on kiinteistö- ja tukipalvelujen kustannusten kasvu. Koulutukseen sijoitetusta eurosta enää 60 senttiä käytetään opetukseen. Näin ei voida jatkaa, Luukkainen korostaa.