Valtion talouskäytössä olevien monikäyttömetsien neljän miljoonan hehtaarin inventointiurakka alkaa olla loppusuoralla, tiedottaa Metsähallitus. Metsistä on kartoitettu yli 10 000 kulttuurillisesti merkittäväksi katsottua kohdetta, joiden aikahaarukka on liki 10 000 vuotta.
Metsähallitus käynnisti keväällä 2010 laajan hankkeen, jonka tavoitteena on inventoida valtion metsien kulttuuriperintö. Kulttuuriperintökohteita on inventoitu ensimmäistä kertaa laajemmin myös valtion talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä metsätalouden omalla rahoituksella.
Kulttuuriperintökohteiden inventointia ja suojelua ei kuitenkaan tule sekoittaa luonnonsuojeluun. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on kritisoinut Metsähallitusta muun muassa avohakkuista luonnonsuojelullisesti merkittävillä alueilla.
Merkkejä muinaisista harrastuksista
Tiedotteen mukaan lähes kaikkialta Suomen metsistä löytyy merkkejä ihmisen toiminnasta. Osa merkeistä on ikivanhoja, osa nuorempia. Merkit liittyvät muun muassa asumiseen, työntekoon, elinkeinoihin, kulkemiseen, sotiin, uskomuksiin ja jopa harrastuksiin. Metsien kulttuuriperinnön kartoittamisessa on alkamassa kuudes ja viimeinen kenttäkausi, minkä jälkeen työ on valtion talousmetsien osalta tehty.
Vaikka varsinainen inventointiprojekti päättyykin tänä vuonna, osataan kulttuuriperintökohteisiin kiinnittää huomiota myös jatkossa. Projektin alusta lähtien arkeologit ovat kouluttaneet ja ohjeistaneet Metsähallituksen suunnittelijoita ja metsureita sekä alihankintaketjun toimijoita. Koulutuksissa on opetettu tunnistamaan kohteet maastossa ja toimimaan niiden suhteen oikealla tavalla kaikissa metsien käsittelyn vaiheissa.
Valtaosa metsistä yksityisomistuksessa
Metsähallituksen arvion mukaan ”yhteisten metsiemme kulttuuriperinnön tulevaisuus vaikuttaa siis turvatulta ja kaikki metsistä löydetyt kohteet ovat suojeltuja”. Mutta vaikka Metsähallitus suojeleekin kulttuuriperintöä, se hallinnoi kuitenkin vain noin kolmannesta Suomen metsäpinta-alasta.
Valtaosa metsistä on yksityisten metsänomistajien, yhtiöiden, kuntien ja seurakuntien omistuksessa ja niiden kulttuuriperintö on lähes inventoimatta.
Kulttuuriperintöinventoinnin kuvat ja tarinat