Ensi perjantaina vietetään valtakunnallista Vaatevallankumous-päivää. Sen tavoite on herättää kuluttajat pohtimaan käyttämiensä vaatteiden alkuperää: Missä vaate on valmistettu? Millaisissa työoloissa? Onko valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa?
YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan lapsityövoiman määrä on vähentynyt lähes kolmanneksen vuodesta 2000. Kehitys on kuitenkin hidasta: 11 prosenttia 5–17-vuotiaista työskentelee yhä säännöllisesti, eli yhteensä 168 miljoonaa lasta.
Tupakka kasvaa lasten työllä
– Lapsityöläisistä huonoimmassa asemassa ovat usein ne, jotka työskentelevät maanviljelyksessä, jossa työtehtävät ovat raskaita ja vaarallisia. Tupakan viljely on erityisen vaarallista työtä, josta ihmisoikeudet, lasten oikeuksista puhumattakaan, ovat kaukana, huomauttaa terveysjärjestö Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa sadat tuhannet alaikäiset lapset työskentelevät maanviljelyksessä, osa tupakkapelloilla. Siellä lapset altistuvat yli kymmenen tuntia päivässä nikotiinille ja tuholaismyrkyille. Työtä tehdään säiden armoilla ilman kunnollisia suojavarusteita ja sanitaatiotiloja.
Valtaosa tupakkaviljelmillä työskentelevistä lapsista on taustaltaan latinalaisamerikkalaisia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch huomauttaa vuonna 2014 julkaistussa raportissaan, että vaikka Yhdysvalloissa alle 18-vuotiaat eivät saa ostaa tupakkatuotteita, jopa alle 12-vuotiaat voivat työskennellä laillisesti tupakkaviljelmillä.
Valtaosa Yhdysvalloissa kasvatetusta tupakasta myydään maailman suurimmille tupakkayhtiöille, joiden tuotemerkkejä ovat muun muassa Marlboro, L&M, Camel ja Pall Mall.
Sairauksia ja hyväksikäyttöä
Lastenoikeusjärjestö Planin vuonna 2009 julkaisemassa raportissa todetaan, että kustannusten karsimiseksi monikansallisten tupakkayhtiöiden tuotannosta 75 prosenttia on siirretty kehittyviin maihin. Yksi suurimmista tupakankasvattajamaista on Malawi eteläisessä Afrikassa.
Malawissa työnteon alaikäraja on 14 vuotta. Silti 37 prosenttia 5–15-vuotiaista lapsista työskentelee. Heistä yli puolet on töissä maanviljelyksessä, pääosin tupakkaviljelmillä. Lapset kylvävät, kastelevat ja korjaavat satoa siinä missä aikuisetkin, usein aamuvarhaisesta iltamyöhään.
Ikäänsä ja fyysiseen kestävyyteensä nähden liian rankan työn aiheuttamien kipujen ja vammojen lisäksi lapset kärsivät tupakkaan liittyvistä vaivoista: huonovointisuudesta, oksentelusta, huimauksesta ja päänsäryistä.
Oireet liittyvät usein nikotiinimyrkytykseen, GTS:ään (Green tobacco sickness), jossa työntekijä altistuu nikotiinille ihon kautta käsitellessään tupakkakasvin lehtiä.
Näiden lisäksi lapset kohtaavat työnjohtajien mielivaltaisia rangaistuksia, kuten palkan menetyksiä, aliravitsemusta, solvauksia sekä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Pitkien työpäivien vuoksi moni lapsi jää ilman mahdollisuutta levätä, leikkiä ja peseytyä, koulunkäynnistä puhumattakaan.
– Tupakkayhtiöt esiintyvät kehitysmaissa hyväntekijöinä, jotka tarjoavat köyhille viljelijöille toimeentulon. Tosiasiassa sekä lapset että viljelijät kärsivät. Tupakkajätit kontrolloivat tupakan kansainvälistä kauppaa ja pitävät viljelijöiden saamat korvaukset matalina. Lapset puolestaan voivat saada tupakkaviljelmillä elinikäisiä traumoja ja sairauksia, ja jäävät vaille koulutusta, mikä vahingoittaa paitsi heitä ja heidän perheitään, myös koko yhteisöä, Hara sanoo.
Lisätietoja lapsityövoiman käytöstä tupakkatuotannossa:
Hard work, long hours and little pay, Plan 2009
Tobacco’s hidden children. Human Rights Watch 2014
Green Tobacco Sickness in Children and Adolescents. Public Health Reports 2005.
International Labour Organization: Child labour in agriculture
Plan: Tackling child labour on Malawi’s tobacco farms