Vaalivoittaja keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän maalaileman yhteiskuntasopimuksen rakentaminen ei jää kiinni ainakaan osaamisesta.
Eduskuntaan valittiin runsas iso joukko edustajia, joiden tausta on ammattiyhdistysliikkeessä ja muissa työmarkkinajärjestöissä.
Vankinta omakohtaista kokemusta löytyy luonnollisesti SAK:n ex-puheenjohtajalta Lauri Ihalaiselta (sd.). Päättyneen vaalikauden työministeri valittiin toistamiseen eduskuntaan suurella äänimäärällä, tällä kertaa Keski-Suomen vaalipiirissä.
Työmarkkinoiden neuvottelupöytien kokeneeseen kaartiin kuuluu myös STTK:laisen Ammattiliitto Pron puheenjohtajan paikalta SDP:n johtoon valittu Antti Rinne.
Työmarkkinakokemusta kovimmasta päästä edustaa myös Tehyn entinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.) Satakunnan vaalipiiristä.
Myös eduskunnan puhemiehen nuijaa päättyneen vaalikauden heiluttaneelle Eero Heinäluomalle (sd.) oli kertynyt pitkä kokemus SAK:n palveluksessa ennen siirtymistä SDP:n puoluesihteeriksi ja sitä kautta puheenjohtajaksi. Heinäluoma valittiin jälleen eduskuntaan Helsingistä.
Osa-aikatyö tuttua
Vantaalaisella Antti Lindtmanilla (sd.) on työkokemusta SAK:sta. Hänet valittiin toistamiseen eduskuntaan Uudenmaan demareiden suurimmalla äänimäärällä.
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen (sd.)on sosionomi ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajiston jäsen.
Samaiseen JHL:n edustajistoon kuuluu myös riihimäkeläinen Anna-Kaisa Pekonen (vas.). Hän on koulutukseltaan lähihoitaja.
Kaupan alalla yleistä osa-aikatyötä on nähnyt läheltä Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsen Ilmari Nurminen (sd.). Eduskunnan nuoreen kaartiin kuuluva 24-vuotias Nurminen on aikaisemmin tehnyt viitisen vuotta töitä Pirkanmaan osuuskaupan palveluksessa.
Samankaltaista työkokemusta on myös kesken viime kauden eduskuntaan nousseella Katja Hännisellä (vas.). Myyjän töistä eduskuntaan ponnahtanut Hänninen säilytti eduskuntapaikkansa Oulun vaalipiirissä.
Duunareitakin löytyy
Valtakunnalliseen julkisuuteen telakan pääluottamusmiehenä noussut Kari Uotila (vas.) säilytti eduskuntapaikkansa. Espoolainen Uotila oli aikoinaan keskeisesti mukana Masa-Yardsin pelastusoperaatiossa.
Metalliliitossa on myös Satakunnasta uudelleen valitun Jari Myllykosken (vas.) tausta. Hän on toiminut Outokummun Harjavallan tehtaan pääluottamusmiehenä ja Metalliliiton työehtosihteerinä.
Uutena eduskuntaan noussut varkautelainen Matti Semi (vas.) on Rakennusliiton valtuuston jäsen. Hänellä on kokemusta myös työpaikkansa luottamustehtävistä.
Akateemista edunvalvontaa
Kansanedustajan valtakirjansa uusineella rovastilla Kimmo Kivelällä (ps.) löytyy kokemusta politiikasta aina 1980-luvun alusta pitäen, jolloin hän toimi SMP:n nuorisosihteerinä.
Akavalaisessa ay-liikkeessä Kivelä on toiminut Suomen kirkon pappisliiton hallituksessa, Akavan kirkollisen ammattiliiton AKIn hallituksessa ja valtuustossa sekä Kirkon akateemisten hallituksessa.
Kokemusta myös työnantajajärjestöistä
Eduskunnasta löytyy kokemusta myös työnantaja- ja yrittäjäjärjestöistä. Uudeltamaalta eduskuntaan noussut Kaj Mykkänen (kok.) on Elinkeinoelämän keskusjärjestön EK:n Venäjästä vastaava johtaja.
Kolmannen eduskuntakautensa aloittava Eero Lehti (kok.) on Suomen yrittäjien ex-puheenjohtaja.
Matti Vanhanen (kesk.) nousee eduskuntaan tällä kerralla Perheyritysten liiton toimitusjohtajan paikalta. Samasta järjestöstä tulee myös toinen keskustalainen Anne Berner.
Opettajilla pyrkyä
Jos äänestäjät olisivat halunneet, uusi eduskunta olisi voitu koota pelkästään opettajista. Opettajataustaisia kansanedustajaehdokkaita oli näissä vaaleissa kaikkiaan 237.
Myös yrittäjistä eduskunta olisi saatu helposti kasaan. Yrittäjätaustaisia ehdokkaita oli Suomen yrittäjien mukaan kaikkiaan 316.
Kuntapoliitikkoja uudessa eduskunnassa on kaikkiaan 159. Seuraavien vuosien aikana nähdään, onko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle eduksi vai haitaksi, että noin 80 prosenttia kansanedustajista toimii kotikuntansa kunnanvaltuustossa.
Ehdokkaita ”kuntapuolueella” oli kaikkiaan 880.