Toisin kuin työnantajajärjestöjen ja useiden päättäjien puheista voisi päätellä, Suomen työnantajien työntekijöistä koituvat kustannukset ovat alhaisempia kuin useissa muissa EU maissa. Myös kustannusten nousu on ollut maltillista ja EU:n keskitasoa. EU:n tilastokeskus Eurostat on julkaissut raporttinsa eurooppalaisen työn kustannuksista vuonna 2014.
Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtajan Markku Palokankaan näkemyksen mukaan Suomen palkkatasosta annettu väärä kuva johtuu muun muassa siitä, että työnantajilla on tapana valita aina itselleen sopivia tilastoja.
– Työnantajien viesti on yleensä se, että Suomessa yksikkötyökustannukset ovat niin korkeita, että tuotantoa on siirrettävä muualle ja sen vuoksi Suomessa pitäisi saada pitkäaikainen, äärimaltillinen palkkaratkaisu, jotta kilpailukykyä voidaan parantaa, sanoo Markku Palokangas.
Ei Suomessa palkkataso erityisen häävi ole.
Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisen työn kustannukset ovat kasvaneet maltillisesti viime vuosina. Viime vuonna kustannukset kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuodesta, kun koko EU:n keskiarvo oli 1,4 prosenttia.
Suomessa kaikkien alojen keskimääräinen kokonaiskustannus työtuntia kohden oli 32,30 euroa, kun euroalueen keskiarvo vuonna 2014 oli 29,20 euroa tunnissa.
– Tämä tilasto osoittaa, että Suomen palkkataso on keskimääräistä eurooppalaista palkkatasoa, Palokangas huomauttaa.
Ongelmat eivät ole
henkilöstön palkoissa
– Tilastossa on useita maita, joissa on sama palkkataso, mutta joissa on pystytty säilyttämään teollisuus ja työpaikat omassa maassa, eikä niitä ole tarvinnut lähteä siirtämään toiselle puolelle maapalloa, sanoo Palokangas.
Palokankaan mukaan Suomen kilpailukyvyn ongelmat johtuvat investointien vähyydestä ja huonosta johtamisesta. Tilastojen valossa näyttää siltä, etteivät ongelmat suinkaan ole henkilöstön palkoissa, vaan näissä muissa tekijöissä.
– Minun mielestäni tässä tilanteessa, kun meillä on nimenomaan kysyntä- ja investointilama, sellaiset palkan korotukset, jotka turvaisivat reaaliansiot, pitäisi toteuttaa. Tärkeintä olisi saada investoinnit liikkeelle ja elvytyksen kautta luoda uusia työpaikkoja, hän sanoo.
Muut kustannukset
nousevat
Eurostatin tilastot kertovat kokonaiskustannuksiin sisältyvistä, muista kuin palkkakustannuksista, kuten sosiaalimaksujen tasosta, joiden osalta Suomi on yllättäen hieman EU:n keskiarvon alapuolella. Koko EU:n alueella muita kuin palkkakustannuksia oli keskimäärin 24,4 prosenttia kaikista kuluista, euroalueella muutaman prosenttiyksikön enemmän. Suomessa nämä kustannukset ovat 22,2 prosenttia työnantajalle koituvista kokonaiskuluista.
Palokangas ennustaa, että palkan lisäksi maksettavat muut kustannukset tulevat nousemaan lähivuosina. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksuja on nostettava. Tämä aiheuttaa painetta myös muiden sosiaalimaksujen korottamiseen. Sen vuoksi myös palkankorotuksia tarvitaan.
– Jotta päästäisiin edes reaaliansiotasolle niin puhutaan noin 1,5–2 prosentin palkankorotuksista, kun otetaan huomioon myös inflaatio. Tämä on vähimmäistaso, joka silti olisi vähemmän kuin niin sanotuissa kilpailijamaissa, joissa on tehty 2–3 prosentin ratkaisuja vuositasolla, Palokangas sanoo.
Ammattiliitoilla ei ole vielä virallista linjausta palkankorotustavoitteistaan.
– Varmasti niitä lähiviikkoina tullaan linjaamaan, mutta neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin nähdään minkälainen eduskunta ja hallitus sekä hallitusohjelma saadaan, ammattiliitto Pron teollisuussektoria johtava Markku Palokangas sanoo.
Palokangas katsoo, että varaa palkankorotuksiin on.
– Tilastot ovat tilastoja, ja ne kertovat sen tosiasian, että ei Suomessa palkkataso erityisen häävi ole. Vielä jos ostovoima suhteutettaisiin tilastoihin, olisimme pohjakastissa.